Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamien järjestöjen johtajat ovat järjestäytyneet kahteen poliittisesti värittyneeseen keskustelukerhoon. Yhteensä noin 60–70 sosiaali- ja terveysalan järjestöjen pomoa kokoontuu säännöllisesti ryhmissä, joista toinen on taustaltaan porvarillinen, toinen vasemmistolainen. Kumpaankin joukkoon kuuluu noin 30 osallistujaa.
Järjestöt eivät ole virallisesti poliittisesti sitoutuneita, vaan jako perustuu toiminnanjohtajien omiin poliittisiin kantoihin. Keskustelupiireissä ei kuitenkaan vaadita puolueen jäsenkirjoja, ja mukana on myös sitoutumattomia.
Samanhenkisissä porukoissa muun muassa keskustellaan siitä, miten alan keskusjärjestöjen ja RAY:n hallituspaikat tulisi jakaa.
Kerhojen ovet
eivät suljettuja
Porvariryhmän kokoomushenkistä keskustelujoukkoa vetää Meripelastusseuran toimitusjohtaja Kyösti Vesterinen. Merenkulkulaitoksesta lahjussyytteen vuoksi potkut saanut Vesterinen on toiminut vuodesta 2003 Meripelastusseuran johtajana. Hänen mukaansa keskustelukerhot ovat vapaita kaikille halukkaille.
Nykytilannetta arvostelevan Vesterisen mielestä poliittisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen taustalla niin paljon, että kokonaisuus ja järjestöjen edunvalvonta kärsii.
– Urheilupuolellahan ei enää pelata poliittisilla mandaateilla, vaan puhalletaan nyt yhteen, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ry:tä perustamassa ollut Vesterinen vertaa.
Vasemmistohenkisen opintokerhon vetäjä, Elämäntapaliiton toiminnanjohtaja Vertti Kiukas (sd) korostaa, että vaikka järjestöjen johtajilla voi olla poliittisia kantoja, järjestöt eivät ole poliittisia.
Myöskään järjestöjen väliset näkemyserot eivät Kiukkaan mielestä juonna juuriaan poliittisista kannoista.
– Jos ajattelee päihdejärjestöjä, skismat eivät tule niinkään toiminnanjohtajien poliittisista vakaumuksista, vaan ehkä enemmän päihdetyön sisältöihin liittyvistä eroista.
Rahoittaja
tuntee jaon
Osa alan järjestöjohtajista jää näiden kuppikuntien ulkopuolelle. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto ry:n toimitusjohtaja Ritva Karinsalo on poliittisesti sitoutumaton.
– Minä en kuulu kumpaankaan porukkaan, vaan tällainen poliittinen jakautuminen on mielestäni menneestä maailmasta.
Karinsalon mielestä asioista pitää keskustella aiheiden pohjalta kootuissa ryhmissä, ei poliittisissa ”lokeroissa”.
Järjestöjohdon kahtiajaolla on vuosikymmenien perinteet, ja se tunnetaan myös rahoittajapuolella. RAY:n avustustoiminnan osastopäällikkö Mika Pyykkö toteaa, että sosiaali- ja terveysjärjestöjä on syntynyt jossain määrin myös puoluepoliittisista lähtökohdista.
– Tekojen on puhuttava puolestaan, jotta voidaan olla varmoja, ettei puoluepoliittinen intressi aja missään tilanteessa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ohi, hän muotoilee.
Pyykön mukaan järjestön poliittinen väri ei mitenkään vaikuta siihen, saako järjestö avustusta vai ei.
