Ranskassa äärioikeistolainen puolue Kansallinen rintama (FN) jää ilman valtuustoja aluevaalien toisella kierroksella.
Marine Le Penin johtama puolue vahvisti kuitenkin olemassaoloaan ruohonjuuritason politiikassa merkittävästi. Sen ehdokkaista 62 valittiin johonkin valtuustoon, kun aiemmin FN:llä oli vain yksi edustaja. Määrä on kuitenkin alle kaksi prosenttia kaikista valtuustopaikoista.
FN:llä ei ole ollut koskaan valtuustoja hallinnassaan. Jonkin aikaa näytti siltä, että se voisi nyt saada haltuunsa kaksi Ranskan 102 valtuustosta. Puolueen johdosta kuitenkin myönnettiin, ettei tämä lopulta onnistunut.
FN keräsi vaalien ensimmäisellä kierroksella viikko sitten neljäsosan kaikista äänistä, kun noin puolet äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Lento ei kuitenkaan kestänyt loppuun asti. Äänestäjät ovat perinteisesti tukeneet toisella kierroksella ketä tahansa muuta kuin äärioikeiston ehdokasta.
Le Penin mielestä kyse on valtapuolueiden vihakampanjasta Kansallista rintamaa kohtaan. Hän kuitenkin iloitsi, että aluevaalit luovat perustan huomispäivän suurille voitoille.
Puolueen perustaja ja Marine Le Penin isä Jean-Marie Le Pen kuvaili tulosta voitoksi, kun puolueen ajatuksia päästään levittämään aiempaa laajemmin valtuustoissa.
– Tiesimme vaalijärjestelmän mahdollistavan sen, että konservatiivit ja sosialistit pystyvät jakamaan kakun keskenään, hän sanoi.
Presidentin puolue pettyi
Aluevaalien äänistä on laskettu 96 prosenttia. Vaalien voittajaksi nousi ex-presidentti Nicolas Sarkozyn luotsaama konservatiivipuolue UMP liittolaisineen. Ne saavat ovensuukyselyiden mukaan enemmistön yli kahteen kolmasosaan valtuustoista, mikä on reilu nousu nykytilanteesta.
Maata hallitsevan nykyisen presidentin Francois Hollanden sosialistipuolue oli vaalien suurin häviäjä. Se menettää ovensuukyselyiden perusteella puolet 61 valtuustostaan.
– Ranskalaiset ovat laajasti hylänneet Hollanden ja hänen hallituksensa politiikan. Muutoksen aika on nyt, hehkutti Sarkozy, joka haaveilee paluusta Elysée-palatsiin kahden vuoden kuluttua pidettävissä presidentinvaaleissa.
Ranskan monipolvisessa hallintojärjestelmässä valtuustot käyttävät valtaa muun muassa koulutus- ja sosiaaliasioissa.
TS–STT
