Kansanedustajien työstä kolmannes menee Suomelle, kolmannes puolueelle ja aatteelle sekä kolmannes omalle maakunnalle ja kotiseudulle. Siksi on tärkeää tietää, millaisia Varsinais-Suomen asioita ehdokas vaaleissa ajaa.
Maakunnan sisäinen eripura ei lobbausta helpota. Kasitien remontti on esimerkki yhteisymmärryksen voimasta.
Eduskuntatyön kolmijako on Lauri Palmusen mukaan pysyvä ilmiö. Pian eläkkeelle jäävä Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja ja keskustan entinen kansanedustaja tietää mistä puhuu. Hän on seurannut aitiopaikoilta maakunnan asioita jo 1970-luvulta lähtien.
Palmunen muistaa, että Varsinais-Suomella on aina ollut jokin ykköshanke. Yleensä ne ovat liikenneyhteyksiä. Turusta on haluttu Helsinkiin moottoritie ja suora junarata. Tie on valmis, rata ei.
– Oman eduskuntakauteni aikana 1979–1983 Elsa-rata (Espoo–Lohja–Salo) kuopattiin. Lähdettiin sähköistämään rantarataa. Nyt oikorata nostetaan tunnin junana uudestaan ykköskohteeksi.
Varsinais-Suomessa on ajettu myös isoja aluepoliittisia päätöksiä. Palmunen vertaa Turun telakan pelastusta Nesteen öljyjalostamon rakentamiseen 1950-luvulla ja Uudenkaupungin autotehtaaseen 1960-luvulla.
Aikanaan tarvittiin voimaa, kun Turusta tehtiin Vaasan sijasta Länsi-Suomen läänin pääkaupunki. Palmunen iloitsee myös merivoimien esikunnan tulosta Turkuun.
Varsin muhkeita edunvalvontakysymyksiä ja isoja rahoja liittyy myös korkeakoulujen toimintaan.
Merimuseo oli paha takaisku
Palmunen torjuu väitteen, jonka mukaan Varsinais-Suomi on jäänyt kamppailuissa usein mopen osille.
– Onhan tämä tällaista puolustustaistelua, kun kaikki keskittyy voimakkaasti Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Menestyksemme kestää ihan vertailun, hän vakuuttaa.
Eräs takaisku on ollut merimuseon valahtaminen Kotkaan. Varsinais-Suomessa harmiteltiin, että kymenlaaksolaiset Häkämiehen veljekset onnistuivat lobbauksessaan. Nyt Kari Häkämies palvelee Varsinais-Suomea uutena maakuntajohtajana.
Takaiskujen taustalla on joskus Varsinais-Suomen sisäinen eripura. Takavuosina kokoomus ja osa Sdp:tä ajoi moottoritien rakentamista Helsinkiin, vasemmistodemarit, Skdl ja vihreät taas rautatien kohentamista. Kun vielä Turun päässä emmittiin moottoritien linjausta, koko tien valmistuminen vei vuosikymmeniä.
– Muurla–Lohjanharju-osuutta koskevat päätökset valmistuivat, kun Sauli Niinistö (kok) oli valtiovarainministeri. Ratkaisu tehtiin elinkaarimallilla, mikä oli kaunis sana velaksi rakentamiselle. Uskon, että maakuntajohtajaJuho Savo (kok) vaikutti paljon siihen, että Niinistö suostui ratkaisuun, Palmunen muistelee.
Loimaan ja Salon väelle kiitosta
Erilaiset painotukset ja jännitteet eivät ole maakunnan sisältä kadonneet minnekään. Palmunen ilahtuu silti parista viime aikojen yksituumaisuudesta.
– Telakkateollisuuden pelastamisesta kaikki olivat yksimielisiä, hän sanoo.
Toinen asia on länsirannikkoa nuolevan Valtatie 8:n peruskorjaus.
– Kasitie pysyi liiton edunvalvontalistalla kärkihankkeena monta vuotta. Täytyy antaa loimaalaisille ja salolaisille tunnustusta, että he ymmärsivät asian tärkeyden. Siitä huolimatta, että myös ysitiestä ja Salon ohikulkutiestä on suunnitelmia.
Tulevalla vaalikaudella maakunnan kansanedustajien toivotaan ajavan tunnin junaa. Tosin sen toteutuminen siintää Palmusen mukaan vasta joskus 2020-luvun lopulla
Seuraavasta hallitusohjelmasta povataan hyvin strategista ja yleisluontoista paperia. Varsinais-Suomen pitäisi saada sinne merkintöjä esimerkiksi meriteollisuuden ja biolääketieteen tarpeellisuudesta.
TS–JARI HEINO
