Seuraavalla hallituksella on edessään melkoiseen kokoon paisunut sote-urakka, johon pitäisi tarttua heti hallituskauden aluksi, katsovat sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok) ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd).
Ministerit esittelivät torstaina selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisista rahoitusmalleista. Mallien katsottiin antavan eväitä uudistustyölle, mutta oleellisinta on, kykeneekö uusi hallitus vetämään isot linjat. Päätettäväksi jäävät sekä rahoitus että rakenteet.
– Ensi vaalikaudelle tulee todella iso paine todella isoon uudistukseen, johon aina liittyy isoja riskejä. On tärkeää, että voidaan heti vaalikauden aluksi löytää yhteiset tavoitteet, Räty sanoo.
Ministerit katsoivat, että suuntaviivoja pitäisi kyetä tuomaan esiin jo hallitusohjelmassa. Pelkkä maininta sote-uudistuksen viemisestä maaliin ei riitä.
Eduskuntapuolueet, pois jättäytyneitä perussuomalaisia lukuun ottamatta, kävivät soten tilannetta läpi torstaina iltapäivällä ja sopivat, että uudistusta viedään eteenpäin yhteistyössä heti vaalien jälkeen.
Mallit tikku-ukkoja
Sote-palvelujen rahoitusta pohtinut laaja työryhmä sai reilun vuoden työn tuloksena aikaiseksi viisi mallia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei laskettu.
Selvityksestä paistaa työn hankaluus tilanteessa, jossa palvelujen rakenteita ei ole lyöty lukkoon. Hallituksen sote-lakiesitys kaatui sen jälkeen, kun aika sen perustuslaillisten ongelmien ratkomiseksi kului loppuun.
Kaikkiin rahoitustyöryhmän kaavailemiin malleihin voidaan rakentaa sisään erillinen opiskelija- ja työterveyshuolto. Vaihtoehdot antavat enemmän ja vähemmän mahdollisuuksia esimerkiksi asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiselle, sillä ne ovat varsin yleisluontoisia ja yhdisteltävissä toisiinsa.
Ensimmäinen vaihtoehto perustuu vahvaan palveluiden järjestäjään, jolla on vaaleilla valittu valtuusto ja verotusoikeus. Toisessa kunnat ja valtio keräisivät rahoituksen veroina ja ohjaisivat rahat palvelut järjestävälle kuntayhtymälle.
Kolmannessa vaihtoehdossa rahat kerättäisiin nykyiseen tapaan, mutta yhdistettäisiin koko maan tasolla ja ohjattaisiin palvelut järjestävälle kuntayhtymälle. Neljännessä valtio keräisi sote-maksun verona ja viidennessä kansalaisilla olisi pakollinen vakuutus, joka mallin toisessa versiossa olisi otettu yksityisestä vakuutusyhtiöstä.
Yhteinen näkemys kaukana
Huovisen mukaan kakkosmalli on lähimpänä Sdp:n ajattelutapaa.
– Paljon vaikuttaa kuitenkin se rakenne, mikä tulee. Ei voi sanoa näistä malleista, että tuo se on, Huovinen totesi.
Rädyn mukaan kokoomus haluaa ihmiskeskeisen mallin, joka vastaisi kansalaisten tarpeisiin nykyistä paremmin. Vakuutuksiin perustuva järjestelmä olisi hänestä kuitenkin liian kallis.
– Siihen pitäisi rakentaa jotain portinvartijajärjestelmiä. Muuten se on piikki auki, Räty sanoo.
SAK:ta edustanut työryhmän jäsen Jan Schugk moitti ryhmän työtä siitä, ettei mallien vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen tai kestävyysvajeeseen arvioida.
Niin ikään mukana ollut Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi uskoo, että työ antaa joka tapauksessa hyvät eväät tulevalle hallitukselle.
– On tärkeää, että vaihtoehdot on laadittu laajan parlamentaarisen ja eri sidosryhmien työn tuloksena, vaikka yhteinen näkemys rahoitusmallista on vielä kaukana, Kauppi sanoo.
TS–STT
