Melkein puolet viime vuonna Suomessa sattuneista ruokamyrkytysepidemioista on peräisin ravintolaruoasta. Kakkosena ruokamyrkytysrekisterissä tulevat pitopalvelun kautta saadut tartunnat. Häihin ja muihin juhliin jäljitettiin viime vuonna peräti kahdeksan epidemiaa eli yli viidennes kaikista.
– Pitopalveluyritysten osuus on noussut korkeaksi. Alan yritykset ovat elintarvikevalvonnalle haastava sektori. Näissä epidemiatapauksissa kyse on eri yrittäjistä, joka osoittaa miten vaativaa ruokien käsittely on. Alalla on lisäksi monenlaisia yrittäjiä, sanoo elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Taina Niskanen.
Evira lukee ravintoloihin kaikenlaiset yritykset nakkikioskista ja kahvilasta hotelliravintolaan ja pizzapaikkaan.
– Pizza syödään heti tuoreeltaan ja hampurilaispaikoilla on tarkkaan standardoitu ketju. Ongelmana ovat aivan tavalliset ravintolat, joissa valmistetaan käsityönä yksittäisannoksia.
– Kun vielä 1980-luvulla ravintoloissa pettivät kylmätilat, nyt tilalle ovat tulleet käsihygienian puutteet. Tämä näkyy norovirusepidemioiden lisääntymisenä, Niskanen sanoo.
Työpaikka- ja vanhainkotiruokalat sekä oppilaitosten ja päiväkotien ruokalat selviävät huomattavasti ravintoloita paremmin. Niissä on viime aikoina ollut vain muutama yksittäinen ruokamyrkytysepidemia.
Vuonna 2008 kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin kirjattiin 41 epidemiaa. Niistä 38 johtui elintarvikkeista ja kolme saastuneesta vedestä. Epidemioissa sairastuneita oli yhteensä noin tuhat.
Ensimmäinen
alkueläintapaus
Viime vuoden suurimpien epidemioiden – sairastuneita kymmeniä tai yli 100 – aiheuttajat ovat salaatit. Salaateista löytyi esimerkiksi salmonellaa ja yersiniaa. Lisäksi Suomessa raportoitiin ensimmäinen alkueläinvälitteinen epidemia.
– Työpaikkaruokalassa kryptosporidi-alkueläin sairastutti 70 henkeä. Lähteeksi epäiltiin ulkomaista valmiiksi pilkottua salaattia, mutta varmuutta lähteestä ei saatu, Taina Niskanen kertoo.
Suomen erikoisuutena ovatkin kasviksista aiheutuvat ruokamyrkytykset. Niitä on viime vuosina ollut 20-30 prosenttia kaikista epidemioista. Tuoreet kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet ohittivat ensimmäistä kertaa lihatuotteet merkittävien epidemioiden aiheuttajina vuonna 2006.
– Muualla Euroopassa liha ja kananmuna aiheuttavat edelleen merkittäviä epidemioita, Niskanen kertoo.
Viime vuonna 16 epidemian (42 prosenttia kaikista) syy jäi hämärän peittoon.
– Epäily on voinut ollut vahva, mutta yhteyttä ei ole saatu pitävästi osoitettua.
Niskasen mukaan terveydenhuolto ei ota riittävästi eikä tarpeeksi nopeasti näytteitä sairastuneista ihmisistä.
– Tämä on suuri ongelma, joka haittaa selvitystyötä. Salmonella ja norovirus säilyvät ihmisessä viikkoja, mutta useimmat taudinaiheuttajat ehtivät kadota parissa kolmessa viikossa.
Ilmoitusten tahti
ylittää viimevuotisen
Tänä vuonna kunnat ovat jo nyt tehneet ilmoituksia epäilyistä sairastumisista enemmän kuin viime vuonna yhteensä.
– Kaikkia tapauksia ei ole vielä ehditty tutkia, mutta ainakaan tilanne ei lupaa epidemioiden vähentymistä, Taina Niskanen sanoo.
Kuluvan vuoden erikoisuutena ovat olleet ulkomaisten pakastevadelmien aiheuttamat kymmenen norovirusepidemiaa.
Evira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL avaavat lokakuussa yhteisen zoonoosikeskuksensa internetsivut, joihin ruokamyrkytyksille tulee oma osionsa. Jatkossa viranomaiset pyrkivät kirjaamaan ruokamyrkytykset sivustolle reaaliajassa.
