Rikkoutuneen älypuhelimen omistaja voi joutua maksamaan useita kymmeniä euroja jopa täysin tyhjästä.
Maksua peritään pelkästään jo siitä, kun selvitetään meneekö laitteessa oleva vika takuun piiriin vai ei. Jos vika on kuluttajan itsensä aiheuttama, summan joutuu maksamaan.
Hintalappu isketään päälle, vaikka päättäisi olla korjaamatta laitetta, ja laite palautuisi täysin entisessä kunnossa omistajalleen.
Vian tarkistamisesta aiheutuva maksu on Suomen suurimpien puhelinoperaattorien asiakkailleen suosittelemissa huoltopalveluissa noin 30–35 euroa, jota esimerkiksi Dna:lla pidetään kohtuullisena summana.
– Takuuhuolto ei voi veloituksettakaan työtä tehdä. Asiakkaalle on ilmoitettava, että tällainen maksu voi tulla. Näin on ohje, ja toivoakseni jokaisessa tilanteessa oikeasti näin myös tehdään, toteaa Dna:n toimitusjohtaja Sami Aavikko.
Tarkastusmaksun perimiseen on teknisiä laitteita myyvillä ja niiden huollosta vastaavilla tahoilla oikeus, vaikka takuuhuollon pitää olla lähtökohtaisesti maksutonta.
Vian selvittämisestä perittävät tarkastusmaksut ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiehen Jukka Kaakkolan mukaan suhteellisen yleisiä, mutta pelisäännöt eivät ole aivan selviä.
– Jos kyse on takuun ulkopuolisesta asiasta eli kuluttaja on itse aiheuttanut vian, silloin kohtuullisen tarkastusmaksun voi periä. Toinen mahdollinen tilanne on jos kuluttaja on tuonut selvästi perusteettomasti tai aiheettomasti laitteen korjattavaksi. Tulkinnanvaraista tosin on, milloin selvästi tilanne on näin, Kaakkola sanoo.
Kaakkolan mukaan rajanveto on hankalaa, milloin vastuu laitteen viasta on todella kuluttajalla itsellään.
– Älypuhelimet ovat monimutkaisia laitteita eikä kuluttaja normaalihuolellisuutta noudattaessaankaan pääse välttämättä perille, miten laitteen pitäisi toimia. Kuluttajalta ei voi myöskään edellyttää teknistä osaamista kaikissa tilanteista, Kaakkola toteaa.
Vastaavaa maksua perivät myös useat kodinkoneliikkeet eri teknisten laitteiden vikojen selvittämisestä.
LM–JOHANNA JUUPALUOMA
