Sosiaali- ja terveysalojen järjestöt ovat joutuneet viime vuosina taloudellisesti ahtaalle, kun Raha-automaattiyhdistyksen avustussummat junnaavat paikallaan ja kiinteät toimintakulut samanaikaisesti kasvavat.
Yt-neuvotteluja on käyty tai niistä on ilmoitettu viime aikoina muun muassa Näkövammaisten Keskusliitossa, Kehitysvammaliitossa, Kuurojen liitossa ja Aivoliitossa.
Aivoliitossa viime vuonna käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena yksi henkilö irtisanottiin ja tehtäviä sekä palveluita järjesteltiin uudelleen.
Aivoliitto auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän läheisiään sekä perheitä, joiden lapsella tai nuorella on kielellisiä vaikeuksia. Liiton rahoituksesta runsas puolet tulee Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista.
– Emme ole moneen vuoteen saaneet yleisavustukseemme korotusta siinä määrin kuin olemme pyytäneet, vaikka meillä on kaksi suurta kohderyhmää. Palkkakustannukset ovat kuitenkin nousseet viime vuosina aika lailla, Aivoliiton palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski kertoo.
Turhaa byrokratiaa
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten pääsihteerillä Vertti Kiukkaalla ei ole tilastotietoa alan järjestöjen henkilöstövähennyksistä, mutta hän sanoo kuulevansa jatkuvasti uusista yt-prosesseista.
Kiukkaan mukaan alan järjestöjen tilanne on tiukentunut jo pitkään, mikä paljolti johtuu Raha-automaattiyhdistyksen samoina pysyneistä avustussummista.
Kiukkaan mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vuosittain RAY:lta saama rahasumma on pysynyt 12 viime vuotta käytännössä samalla tasolla, reilussa 300 miljoonassa eurossa.
– Jokainen voi kuvitella, kuinka paljon palkat ja vuokrat nousevat 12 vuodessa. Niihinhän järjestöt etupäässä avustuksensa käyttävät, Kiukas sanoo.
RAY:n samana pysyneet tukisummat selittyvät Kiukkaan mukaan muun muassa sillä, että valtio ottaa nykyisin itselleen yhä enemmän yhdistyksen tuotoista budjettinsa katteeksi. Valtion osuus on harpponut viime aikoina ylös kymmenen miljoonan vuosivauhdilla.
Toisaalta yhdistysten taloutta rassaa myös se, että monet ovat hävinneet kilpailutuksessa, kun Kela on ostanut kuntoutustoimintaa erilaisista sairauksista tai vammoista kärsiville.
Kiukkaan mukaan yhdistysten toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa muun muassa byrokratiaa karsimalla.
– Järjestöthän saavat avustuksia monista eri lähteistä, mutta kaikilla rahoittajilla on erilaiset käytännöt hakemisessa ja raportoinnissa. Tämä teettää paljon turhaa byrokraattista työtä, joka on pois siitä perustoiminnasta, jota varten järjestöt on alun perin perustettu.
Kylmä rahoitussuihku
Aivoliitossa RAY:n rahoituksen niukkuus on johtanut muun muassa siihen, että järjestön perustama, puhevammaisille ja heidän läheisilleen suunnattu Kommunikaatiokeskus on jouduttu lakkauttamaan. Veneskosken mukaan RAY:n vuodesta 1996 rahoittaman Kommunikaatiokeskuksen avustuksen päättyminen hiljattain oli järjestölle ”kylmä suihku”.
Vaikka rahoitustoiveet eivät aina täytykään, järjestöissä RAY:ta ajatellaan lämmöllä.
– Se täytyy muistaa järjestötyöntekijänä sanoa, että olen todella onnellinen siitä, että Suomessa on Raha-automaattiyhdistys. Jonkin verran teemme kansainvälistä yhteistyötä, ja maailmalla ihmiset kuuntelevat silmät suurina rahasta, jota RAY:n kautta saamme, Veneskoski sanoo.
TS–STT
