Uuden tutkimuksen mukaan Euroopan suurpedot voivat hyvin. Tuore tutkimus kertoo kantojen vahvistuneen suojelun ansiosta.
Tutkimuksessa selvitettiin karhujen, ilveksen ja susien sekä ahman kantoja Euroopassa.
Tutkijoiden mukaan noin kolmanneksessa manner-Euroopan alueesta elää ainakin yksi suurpetokanta, joka on joko vakaa tai vahvistumassa
Tutkijoiden mukaan suurpetojen suojelu on onnistunut hyvin. Heidän mukaansa tämä osoittaa, että suurpedot ja ihmiset voivat jakaa samat elinympäristöt.
Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Science.
Artikkelin yli 70 kirjoittajan joukossa on myös suomalaistutkijoita. Ilpo Kojola toimii tutkimusprofessorina riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yksikössä Oulussa. Katja Holmala puolestaan työskentelee RKTL:n Viikin yksikössä.
Kojola toteaa, että tulokset ovat odotettuja.
– Tiedossa on ollut, että suurpedot ovat palaamassa ja runsastumassa yleisesti ottaen, hän sanoo.
Eri lajien ja eri maiden tilanne kuitenkin vaihtelee paljon.
– Pohjois-Euroopassa ilves ja karhu ovat runsastuneet voimakkaimmin, Kojola kertoo.
– Suomessa arvioitiin 1968 olleen 150 karhua, nyt niitä on 1 500–1 600. Kanta on kymmenkertaistunut 50 vuoden aikana.
Sen sijaan Etelä- ja Keski-Euroopan karhukannat eivät ole yhtä vahvoja. Esimerkiksi Itävaltaan ei ole muodostunut pysyvää karhukantaa, vaikka sinne on yritetty istuttaa karhuja.
Suomessa myös ilveskanta on moninkertaistunut. Ahmakin runsastuu hiljalleen.
Sudenkin kanta on moninkertaistunut 1970-luvusta. Viime vuodet kanta on pysynyt melko vakaana, ja viime talvesta kanta on runsastunut.
TS–ANNA KUUSELA
Juttua täydennetty ja korjattu klo 14.20: Ilpo Kojola työskentelee tutkimusprofessorina RKTL:ssä.
