Suomalaisten talousosaaminen on kansainvälisesti vertaillen hyvällä tolalla. Suurin osa tietää esimerkiksi sen, kuinka korko määritellään ja lasketaan. Myös laskut maksetaan ajallaan.
Osaaminen on kuitenkin jakautunut epätasaisesti. Tietämättömyyttä esiintyy erityisesti nuorilla ja pienituloisilla, kun taas korkeasti koulutetuilla, suurituloisilla ja yrittäjillä on parempi taloudellinen lukutaito.
Suomalaisten taloustietämys käy ilmi Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Panu Kalmin ja Tampereen yliopiston vakuutustieteen professorin Olli-Pekka Ruuskasen tutkimuksesta, jonka kysymyksiä verrattiin OECD:n aiemmin koordinoimiin kansainvälisiin tutkimuksiin.
Tulosten perusteella näyttää siltä, ettei taloudellisen tietämyksen määrällä ole yhteyttä ylivelkaantumiseen. Yllättävät takaiskut ja pienet tulot voivat aiheuttaa ongelmia myös niille, jotka periaatteessa ymmärtävät talousasioita hyvin. Myös yrittäjillä on muita isompi riski velkaantua, vaikka he ymmärtävät talousasioita keskimääräistä paremmin.
– Tiedon puutteen sijaan ylivelkaantumista selittävät ongelmat taloudellisessa käyttäytymisessä ja asenteissa. Usein ylivelkaantuneet myös kokevat oman talousosaamisensa huonommaksi kuin se todellisuudessa on, Ruuskanen sanoo.
Tästä syystä tutkijat päättelevät, ettei taloustiedon jakaminen yksin riitä, vaan tärkeämpää olisi vaikuttaa asenteisiin. Järkevää taloudenpitoa pitäisi opettaa lapsesta asti.
Vakuutusosaaminen yllätti
Selvityksen perusteella suomalaiset ovat varsin hyvin perillä myös vakuutusasioista. Yli 80 prosenttia sai yli puolet vastauksista oikein, kun heille esitettiin esimerkiksi vakuutusten ehtoihin, hinnoitteluun ja korvauskäytäntöön liittyviä kysymyksiä. Suurin osa uskoi olevansa hyvin perillä myös oman vakuutusturvansa sisällöstä.
– Se oli yllätys, Ruuskanen myöntää. Ennakkoon tutkijat arvelivat, että vakuutukset ovat niin monimutkaisia ja mielenkiinnottomiksi koettuja tuotteita, että niitä koskeva osaaminen olisi heikompaa.
Parannettavaa suomalaisilla olisi muun muassa oman talouden budjetoinnissa, jota harrasti vain joka neljäs vastaaja.
Tutkimusta varten haastateltiin viime keväänä lähes 1 500 suomalaista.
TS-STT
