Suomessa on tuhansien väliinputoajien joukko. Tällä hetkellä heillä ei ole valtaosassa kunnista oikeutta julkisiin terveydenhoidon palveluihin, kuten neuvolapalveluihin tai pitkäaikaisten sairauksien hoitoon.
Ryhmään kuuluu ilman oleskelulupaa Suomessa olevia, mutta myös laillisesti maassa asuvia henkilöitä.
Helsingin kaupunki on vajaan vuoden ajan tarjonnut ainoana Suomen kunnista julkisia terveydenhuoltopalveluita myös paperittomille henkilöille. Kesällä kaupunki myös laati sisäinen ohjeistuksen työntekijöille, miten paperittomien hoidossa toimitaan.
Pakolaisneuvonta ry:n alaisen Paperittomat-hankkeen projektikoordinaattorin Meri Korniloffin mielestä on hyvä asia, että paperittomien oikeuksissa päästään eteenpäin, vaikka koko asiassa ollaan vasta alkutekijöissä.
– Vielä ei ole kuitenkaan kerätty niin paljon kokemusta, että tiedettäisiin, miten se toimii. Ajan myötä vasta muodostuu, miten paperittomia todella kohdataan vastaanottotilanteissa, Korniloff toteaa.
Lapset saatava hoitoon
Tällä hetkellä moni ilman oleskelulupaa maassa oleva jopa pelkää hakeutua hoitoon. Huolena on, että tieto luvattomasta oleskelusta leviää maahanmuuttoviranomaiselle tai poliisille vaitiolovelvollisuudesta huolimatta. Korniloffin mielestä on tärkeää, että hoidon saannissa turvallinen tunne toteutuisi henkilön taustasta riippumatta.
– Kun on kyse terveydestä, sen pitäisi olla keskeisempi oikeus kuin maahanmuutto-oikeudellinen tausta, toteaa Korniloff.
Samoilla linjoilla on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen, joka on ollut laatimassa sosiaali- ja terveysministeriön tilaamaa selvitystä paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden toteutumisesta. Keväinen selvitys paljasti, että Suomessa on merkittäviä puutteita paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden saannissa.
Erityisesti heikossa asemassa ovat alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat.
– Terveydenhuollon tarkoituksen on tuottaa terveyttä. Lähtökohtana, ettei alle 18-vuotiaita paperittomia voi asettaa huonompaan asemaan kuin suomalaisia. Erityisesti paperittomat lapset ovat haavoittuvassa asemassa. Pitäisi olla matalankynnyksen toimia, että he pääsevät terveydenhuollon piiriin ja saavat asianmukaista hoitoa, kuten tiettyjä rokotteita, Puumalainen toteaa.
Paperittomissa myös korkeakouluopiskelijoita
Julkisen terveydenhuollon sijaan hoitoa on saanut tähän mennessä vapaaehtoisten lääkäreiden ja sairaanhoitajien pyörittämän Global Clinic -klinikkojen kautta. Helsingin, Turun ja Oulun lisäksi toiminta laajeni viime toukokuussa myös Joensuuhun. Siellä klinikalle koettiin olevan tarvetta, kun maahanmuuttoneuvonnan tietoon tuli yhä enemmän hälyttäviä tapauksia henkilöistä, joilla on oleskelupa, mutta jotka eivät ole oikeutettuja suomalaiseen sosiaaliturvaan. Terveydenhuollon näkökulmasta paperittomien joukkoon kuuluu myös alle kaksi vuotta Suomessa olevia korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoita.
– Toiminta oikeistaan lähti siitä, kun eräällä opiskelijanaisella, jolla oli oleskelupa, toimeentulo ja sairasvakuutus kunnossa ei korvattukaan terveydentilaa nimeltä raskaus. Vaikka oleskelupa oli kunnossa, neuvola ei ottanut vastaan, toteaa monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä Ville Elonheimo.
Parhaillaan STM valmistelee selvitystä hallitukselle siitä, kuinka yhteiskunta järjestää välttämättömän hoidon paperittomille henkilöille. Hallituksen käsiteltäväksi luonnos tulee marraskuun aikana. Samanaikaisesti Korniloffin mukaan eduskunnan käsittelyssä on esityksiä, jotka voivat toteutuessaan heikentää turvapaikan hakijan oikeusturvaa ja lisätä paperittomuutta.
Keitä paperittomat ovat?
– Terveydenhuollon palvelujen kannalta paperittomia on Suomessa 1000–1500.
– Paperittomat ovat EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin ulkopuolelta tulleita sekä EU-maiden kansalaisia, jolla ei ole terveysvakuutusturvaa omassa maassaan.
– Pääsääntöisesti he ovat alle 50-vuotiaita.
– Suurin osa paperittomista asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa.
