Väkivaltaisista jengeistä päästäisiin todennäköisesti eroon muutamilla eri keinoilla, jos aikuisille annettaisiin enemmän resursseja ja työtä kohdennettaisiin paremmin.
Tätä mieltä on nuorisotyöntekijä Heikki Turkka, joka työskentelee päivittäin nuorten kanssa, jotka viettävät aikaa kadulla.
Turkka on parhaillaan Tuusulassa vetämässä leiriä, jossa kymmenen aikuisen työryhmä ”ryhmäyttää” seitsemää erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivää nuorta. Turkka sanoo, että nuorten täytyy kuulua johonkin aikuisen vetämään, turvalliseen ryhmään. Jos nuori ei pääse tällaisiin porukoihin mukaan, hän alkaa todennäköisesti etsiä omaa ryhmäänsä kadulta.
– Ja jos kadulla hyväksymiskriteeri on väkivalta, ei paljon tarvitse, että pääsee sellaiseen porukkaan.
Pääkaupunkiseutua terrorisoiva väkivaltajengi on Turkan mukaan osoitus tällaisesta ilmiöstä, jossa muiden ryhmien ulkopuolelle päätyneitä nuoria on ajautunut jengiin.
– Kun nuoret eriarvoistuvat, tulee kilpailua, jossa heikompien on helpompi saada arvostusta tällaisissa ryhmissä.
– Joka paikasta löytyy ihmisiä, jotka oirehtivat väkivallalla. He ovat vielä eksyksissä ja prosessi on kesken.
Turkan mukaan yksi asia, jolla saataisiin pysyviä ratkaisuja, on koulu, jossa tarvittaisiin selvä muutos ajattelutapaan.
– Oirehtivia nuoria, joilla ei ole tukitoimia, on paljon yleisopetuksessa. Kouluissa pitäisi löytää uusia keinoja, joilla puututaan tekijään eikä tekoon.
– Pitää päästä tekoa syvemmälle ja ymmärtää, miksi nuori teki, mitä teki. Jos aikuiset käsittelevät aina tekoja, nuori ei missään vaiheessa osaa käsitellä tekoaan.
Turkan vetämillä leireillä nuorten ongelmiin puututaan tarvittaessa kovin ottein, pitkän keskustelun kautta.
– Impulssikäyttäytyvällä nuorella saattaa mennä raivo niin yli, että hän ei pysty käsittelemään lainkaan tilannetta. Sitten pitää olla useita aikuisia pitämässä kiinni niin kauan, että nuori rauhoittuu. Sen jälkeen keskustellaan niin kauan, että nuori ymmärtää, miksi hänet otettiin kiinni. Että miksi oli tärkeää suojella häntä itseään ja muita siinä tilanteessa.
– Lopulta pyydetään anteeksi, minkä jälkeen nuori voi palata ryhmän luokse.
Turkka sanoo, että Tuusulassa käynnissä olevalla leirillä ei ole kuitenkaan tarvinnut ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin, sillä aikuisia on tarpeeksi paljon.
Turkan mukaan monet väkivaltaisen taustan omaavat ihmiset ovat kokeneet koulumaailman erityisen ikävänä paikkana.
– Jos kehityshäiriöiset nuoret eivät ole sosiaalisesti lahjakkaita, he saattavat olla silmätikkuja muillekin kuin opettajille.
Turkan mukaan maahanmuuttajanuorilla on erityisen suuri riski päätyä vääriin ryhmiin koulumaailmasta.
– Samalla tavalla neurologisia sairauksia ja oppimisvaikeuksia löytyy maahanmuuttajilta. Suomi on todella alhaalla kouluviihtyvyyden osalta, ja sitten sinne tulee maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka yrittävät sopeutua kulttuuriin ja joutuvat taistelemaan omaa kulttuuriaan ja mahdollisesti uskontoaan vastaan, jotta heidät hyväksytään kantasuomalaisten kaveriporukoihin. Ja sitten on uhka, että he syrjäytyvät omasta yhteisöstään, jos he käyttäytyvät omasta kulttuuristaan poiketen.
Ryhmäytykset ovat Turkan mukaan tuottaneet erittäin hyviä tuloksia: riskiryhmiin kuuluville nuorille on opetettu kaveritaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja, jotta nuoret eivät oireilisi rikoksilla tai väkivallalla. Samalla Turkka kuitenkin myöntää, että harvalla kunnalla olisi resursseja niin suuriin panostuksiin, mitä nuoret nyt saavat Tuusulassa.
– Meillä on resursseja tähän hankemaailman kautta, Turkka sanoo Raha-automaattiyhdistyksen tukemasta työstä.
Väkivalta nousi puheenaiheeksi, kun MTV kertoi, että 13–18-vuotiaista nuorista koostuva väkivaltajengi on pahoinpidellyt ja ryöstänyt lapsia ja nuoria pääkaupunkiseudulla. Väkivallantekoja on sattunut loppukesästä alkaen, ja osa tapauksista on oikeuskäsittelyssä.
LM–JUHA VAINIO
