Uutiset

Väitös: Pikkukeskosen pään kasvu yhteydessä älylliseen kehitykseen

Arkistokuvaa Tyksin keskolasta 2011. TS/Jane Iltanen
Arkistokuvaa Tyksin keskolasta 2011. TS/Jane Iltanen

Syntymän jälkeinen kasvu ja erityisesti pään kasvu on yhteydessä pikkukeskosen älylliseen kehitykseen, ilmenee tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Marika Leppänen havaitsi lastentautiopin väitöstutkimuksessaan, että heikentynyt verenvirtaus sikiön aivoissa näkyi heikompana älyllisenä selviytymisenä kahden vuoden iässä.

– Näyttää siltä, että yhteys johtui pienentyneestä aivojen tilavuudesta. Tilanteissa, joissa sikiön verenvirtaus on uhattuna, on aihetta harkita lapsen synnyttämistä, jos se muut riskitekijät huomion ottaen on mahdollista, Turun yliopistossa väittelevä Leppänen sanoo.

Sikiöaikana hitaasti kasvaneiden pikkukeskosten aivojen eri osia yhdistävät hermoradat olivat tutkimuksen mukaan heikommin kehittyneet verrattuna niihin pikkukeskosiin, jotka olivat syntyessään suurempia.

– Hyvä kasvu heti syntymän jälkeen ja aina kahden vuoden ikään saakka oli yhteydessä parempaan älylliseen kehitykseen viiden vuoden iässä, Leppänen kertoo.

Leppäsen mukaan tutkimustulosten perusteella voidaan suositella, että pikkukeskosten kasvua tulisi seurata tiiviisti varsinkin heti kotiutumisen jälkeen, mutta vielä ainakin kahden vuoden ikään saakka.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kasvua seuraamalla voidaan havaita tilanteet, joissa esimerkiksi ravitsemusta pitää tehostaa.

Pikkukeskosia, joiden syntymäpaino on alle 1 500 grammaa tai jotka ovat syntyneet kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, on Suomessa noin 1,6 prosenttia kaikista vastasyntyneistä. Pikkukeskosista noin 11 prosenttia menehtyy ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Leppäsen väitöskirja on osa PIPARI-tutkimusprojektia, jossa ovat mukana vuosina 2001–2006 syntyneet Tyksin vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetut pikkukeskoset.

Pikkukeskosen kasvun ja neurologisen kehityksen välinen yhteys – PIPARI-projektin seurantatutkimus -nimeä kantava väitös tarkastetaan Turun yliopistossa 26. syyskuuta. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Timo Saarela Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Liisa Lehtonen.

TS