Ukrainan kriisin myötä Nato on päättänyt vahvistaa itäisten jäsenmaidensa puolustusta Venäjän uhkaa vastaan.
Työ on vielä kesken, ja uusia linjauksia odotetaan Walesissa ensi viikolla pidettävästä sotilasliiton huippukokouksesta.
Uudella tilanteella on vaikutuksensa myös Suomeen ja Ruotsiin, jotka haluavat jatkaa tiivistä kumppanuussuhdettaan Afganistanin Isaf-operaation päättyessä. Nato-kokouksen odotetaan huomioivan Suomen, Ruotsin ja Australian kaltaiset yhteisyöhaluiset ja -kykyiset maat aiempaa tiiviimmällä suhteella sotilasliittoon.
Ukrainan kriisi on pakottanut Naton miettimään kriisinhallintayhteistyön lisäksi myös sitä, mikä Suomen ja Ruotsin rooli on erityisesti Baltian puolustuksessa.
Maantieteellisen läheisyyden lisäksi asian merkitystä korostaa se, ettei Nato toistaiseksi ole sijoittamassa pysyviä joukkoja Baltian maihin.
– Puolustuskykyä täytyy rakentaa muiden valtioiden varaan ja nopean toiminnan joukkojen varaan. Katse kohdistuu väistämättä Suomeen ja Ruotsiin, sanoo Ulkopoliittisen insitituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
TS–STT
