– Rapukaudesta on tulossa vähintäänkin kohtuullinen. Varsinkin täplärapu voi hyvin ja kannat ovat lisääntyneet. Sen sijaan suuri aarteemme jokirapu on rapuruton runtelemana yhä pahoissa vaikeuksissa, sanoo Kuopiossa toimivan Raputietokeskuksen tutkija Ari Mannonen.
Hän vertaa jokirapua tehohoidossa olevaan potilaaseen, jonka tila on kuitenkin vakaa.
Tutkija Ari Mannonen ennustaa, että parhaimmillaan suomalaisten vatsoihin solahtaa kuusi miljoonaa rapua, ehkä enemmänkin. Niistä suurin osa on täplärapuja.
Yhä useampi
käy viljelijällä
Yhä useampi herkkusuu poikkeaa ravunviljelijän luona, jossa saalis on takuuvarma.
Perniön Teijolla virkistyskalastukseen ja rapujen viljelyyn keskittyneellä Lohenrenkaan tilalla valmistaudutaan kesän kiireisimpään aikaan.
Tahti on kiivaimmillaan ravustuskauden ensimmäisinä viikkoina. Juhlasesonki pyörähtää toden teolla käyntiin ensi viikonloppuna.
Lohenrenkaan altailla ei onnistumista tarvitse jännittää, sillä tilan kolmessa altaassa kuhisee täplärapuja.
– Ravut ovat herkutelleet itsensä osmankäämillä pulskaan kuntoon. Erityisesti mahtavat sakset ovat meidän tavaramerkkimme, sanoo tilan isäntä Juha Virkki.
Hän näyttää malliksi muutamaa kookasta rapua, joiden saksia saa varoa tosissaan.
Hilkka ja Juha Virkki viljelevät täplärapua, mutta suunnitelmissa on myöhemmin kokeilla, miten herkkä jokirapu menestyisi altaassa.
Lohenrenkaan vesille on tulossa tuttuja asiakkaita pääkaupunkiseudulta. He haluavat itse ravustaa ja kokea öisen saalistuksen jännityksen.
Tilalta myydään myös valmiiksi pyydettyjä rapuja asiakkaiden juhlapöytiin.
Ravintoloihin ei viisivuotiaasta yrityksestä vielä ole rapuja liiennyt.
Rapuja viljellään
vielä vähän
Rapuja viljellään Suomessa tällä hetkellä vielä varsin vähän. Mannosen arvion mukaan viljelmiltä kertyy vuosittain 100 000–200 000 rapua.
Suuria viljelijöitä on alle kymmenen. Virkkien Lohenrengas on alallaan pieni, mutta perniöläisten rapuviljelijöiden suunnitelmissa on laajentaa toimintaa pikku hiljaa.
– Jokirapujen viljeleminen on kova riski, koska rutto saattaa iskeä ja viedä koko kannan, pohtii Juha Virkki.
Raputietokeskuksen Ari Mannonen patistaa tiloja luomaan ihmisille ravustukseen liittyviä elämyksiä.
Mertojen kokeminen kesäyössä on monelle iso elämys. Yhä useampi haluaa kokea lapsuuden ravustusiltojen jännityksen.
– Viljelyaltaista saa myös ostaa todellisia lähirapuja, muistuttaa Mannonen.
Jokiravun hinta
kipuaa pilviin
Suomalaiset arvostavat jokirapua hienona ja harvinaisena herkkuna, josta ollaan valmiita maksamaan lähes maltaita.
– Jokiravun kohdalla on myyjän markkinat. Täpläravun hinta määräytyy kulutuksen mukaan, Mannonen vertaa.
Hän muistelee, että viime vuonna jokiravusta saattoi ravintolassa joutua maksamaan jopa kahdeksan euroa.
Virkin tilan ravut maksoivat viime vuonna koosta riippuen 2–4 euroa. Juha Virkin mukaan tämän kauden hinnat asettuvat kohdalleen, kun nähdään, millaisella innolla kuluttajat ovat liikkeellä.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen viimeisin rapusaalistilasto vuodelta 2006 kertoo, että silloin pyydystettiin 5,2 miljoonaa täplärapua ja 1,6 miljoonaa jokirapua. Hintatiedustelujen mukaan kuluttajat maksavat miljoonasta jokiravusta yli viisi miljoonaa euroa ja täpläravuista noin kolme miljoonaa euroa.
Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun.
