Eläimet

Korkeasaareen syntyi myskihärkäkili ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen

ANNIKA SORJONEN / KORKEASAARI ZOO
Poikasta sanotaan kiliksi, koska härkämäisestä nimestään huolimatta laji kuuluu vuohieläimiin.
Poikasta sanotaan kiliksi, koska härkämäisestä nimestään huolimatta laji kuuluu vuohieläimiin.

Korkeasaaren myskihärkätarhaan on syntynyt kili. Myskihärät ovat lisääntyneet Korkeasaaressa edellisen kerran 20 vuotta sitten.

Eläintarhaan on koottu myskihärkälaumaa geneettisesti arvokkaan uroksen ympärille. Viime lokakuussa sille saatiin kumppaniksi Kölnin eläintarhan 10-vuotias naaras, ja maaliskuussa lauma täydentyi alle 2-vuotiaalla Berliinin eläintarhassa syntyneellä naaraalla.

Viikko sitten syntynyt kili oli iloinen yllätys kymmenvuotiaalta naaraalta, sillä tiineys ei ollut ulospäin nähtävissä paksun turkin vuoksi, kerrotaan Korkeasaaren tiedotteessa. Myskihärkien kantoaika on suunnilleen yhdeksän kuukautta. Naaras saapui Korkeasaareen vasta puolisen vuotta sitten, eli kilin isä on Kölnin eläintarhan uros.

– Edellisen kerran myskihärät lisääntyivät Korkeasaaressa 2000-luvun alussa. Nyt kun meillä on laumassa pitkästä aikaa kaksi naarasta, voimme odottaa kilejä jatkossakin. Ensimmäiset kuukaudet ovat kriittisimmät selviytymisen kannalta ja siksi seuraamme tarkasti kilin vointia, kertoo tiedotteessa kuraattori Ulla Tuomainen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Korkeasaareen on tavoitteena saada lisääntyvä lauma. Eläintarhat pyrkivät säilyttämään myskihärän geneettistä perimää turvatakseen lajin tulevaisuutta. Euroopan eläintarhoissa on vain noin 80 myskihärkää, mutta tavoitteena on kasvattaa yksilöiden määrää 150:een.

Sata vuotta sitten laji kävi sukupuuton partaalla liiallisen metsästyksen vuoksi, mutta suojelu on auttanut myskihärkää. Ilmaston lämpeneminen sekä sen myötä leviävät taudit ja loiset ovat uhka myskihärälle, vaikka toistaiseksi laji luokitellaan elinvoimaiseksi.

Tämä viestiketju on suljettu uusilta viesteiltä.