Väitöstutkimus: Köyhyys laskee jo alakouluikäisten elämäntyytyväisyyttä – tutkija suosittaa tilanteen parantamiseksi maksutonta harrastamista
Jopa alakouluikäisten lasten elämäntyytyväisyys on matalampi köyhyyttä ja materiaalista puutetta kokevilla kuin niitä kokemattomilla, selviää valtiotieteiden maisteri Enna Toikan Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineeseen tekemästä väitöstutkimuksesta.
– Köyhien lasten matalampi elämäntyytyväisyys liittyy todennäköisesti materiaa itsessään enemmän köyhyyden rooliin lasten sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa, Toikka sanoo.
Toikka tarkasteli tutkimuksessaan lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyttä heidän itsensä kuvaamana. Väitöskirjan neljä artikkelia käsittelevät aihetta kuluttajuuden, vapaa-ajanvieton sekä sosiaalisten suhteiden kautta.
– Kun lapsilta kysyttiin esimerkiksi ystävien määrästä. Köyhät lapset olivat tyytymättömämpiä ystävien määrään kuin hyväosaisemmat verrokkinsa, Toikka kertoo.
Hän toteaakin, että lasten kannalta keskeistä ei ole materian puute sinällään vaan se, mihin rahan ja materian puute johtaa. Lapsi ei esimerkiksi pääse mukaan aktiviteetteihin, ohjattuun harrastamiseen eikä osalliseksi yhteisössä.
Toikka antaa myös suosituksia tilanteen korjaamiseksi.
– Köyhyyden torjunnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lasten osallisuuden edistämiseen, josta Harrastamisen Suomen malli on yksi hyvä esimerkki. Koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen tavoittaisi lähes koko ikäluokan ja olisi kustannustehokas toimenpide, Toikka sanoo.
Harrastamisen Suomen malli on opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamuoto, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
– Emme voi olla varmoja siitä, miten erilaiset perheisiin vaikuttavat toimenpiteet tavoittavat lapsen. Perheiden tukemisen lisäksi olisi hyvä kohdistaa enemmän toimintaa suoraan lapsen tasolle, Toikka sanoo.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa lasten hyvinvoinnista ja köyhyyden tuntemuksista heidän itsenä kertomana. Tutkimuksen kyselyaineistoihin on vastannut lähes 5 400 lasta ja nuorta.
Tutkimuksen mukaan lasten elämäntyytyväisyys on keskimäärin korkealla tasolla: useampi kuin kahdeksan lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä. Elämäänsä tyytymättömien kohdalla oli selkeä yhteys köyhyyden kokemukseen.
– Mukana oli lapsia ja nuoria peruskoulun toiselta luokalta yhdeksännelle luokalle. Ikäluokkia ei vertailtu keskenään, mutta kauttaaltaan näkyi samankaltainen yhteys. Mitä tyytymättömämpi lapsia tai nuori oli perheen toimeentuloon, sitä tyytymättömämpi hän oli omaan elämäänsä, Toikka sanoo.
