Turun yliopistossa ryhdytään selvittämään, mitä kasveja ja eläimiä on Suomessa elänyt – hankkeelle apuraha Kordelinin säätiöstä
Alfred Kordelinin säätiö jakoi 700 000 euron edestä apurahoja suuret kulttuurihankkeet -ohjelmasta. Turun yliopistolle myönnettiin 280 000 euroa Suomen alueen historiallisen eläin- ja kasvilajiston tutkimiseen.
Fauna & Flora Fennica -hankkeen johtaja, Turun yliopiston monilajisen historian dosentti Otto Latva kertoo, että vaikka Suomea kuvataan tuhansien järvien ja metsien maana meillä on hatara käsitys siitä, mitä eläimiä ja kasveja Suomen alueella on pitkällä aikavälillä elänyt.
– Tämä johtuu siitä, ettei historiallista ja kulttuurista havaintoaineistoa Suomen lajistosta ole aiemmin kerätty systemaattisesti, Latva kertoo säätiön tiedotteessa.
Hanke uudistaa käsityksemme eri eläin- ja kasvilajien esiintymisestä Suomen alueella 1800-luvulta 1970-luvulle. Esimerkiksi susien uskottiin kuolleen sukupuuttoon Suomesta 1900-luvun alussa. Kulttuurihistoriallinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että susia eli Suomessa läpi 1900-luvun. Tiedotteen mukaan tutkimus tuottaa myös uusia näkökulmia lajikatoa ja laajemmin ympäristöongelmia käsittelevään keskusteluun.
– Tulemme esimerkiksi saamaan tietoa siitä, miten tietoisia aikalaiset ovat olleet ympäröivästä lajikirjosta, Latva kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnetään digitoitua kulttuuriperintöä, eli sanomalehdissä (1800–1970) julkaistuja kansalaisten tekemiä lajihavaintoja, joista tieteellisessä ja julkisessa keskustelussa ei ole ollut aiemmin tietoa.
Tutkijat tuottavat kaikkien kiinnostuneiden käyttöön Suomalaisten lajien historiallisen verkkojulkaisun, joka tulee sisältämään löydetyistä lajihavainnoista tehdyn historiallisen havaintokartaston.
Tutkimus tehdään Turun yliopistossa ja siihen osallistuu historian-, kulttuurin- ja kielentutkijoita.
Kordelinin säätiö jakoi samassa yhteydessä myös kaksi muuta apurahaa. Suurimman apurahan, yhteensä 300 000 euroa, sai Lempäälässä toimiva Kulttuurikeskus Piipoo Kirsi Kunnas 100 -juhlavuonna toteutettavaan valtakunnalliseen Lasten runovallankumous -hankkeeseen. Tampereen yliopistolle myönnettiin muistisairauden elämänlaatuvaikutuksia koskevaan tutkimukseen 120 000 euroa.
Hankkeet ovat kaksivuotisia, ja Kordelinin säätiö toimii niissä päärahoittajana.
– Olemme innostuneita voidessamme rahoittaa kolmea suurta kulttuurihanketta. Ne toteuttavat erinomaisesti kukin omalla alallaan Kordelinin säätiön periaatteita ja toiminnan tavoitteita, ovat yhteiskunnallisesti vaikuttavia ja elävät ajassa, kertoo arviointityöryhmän puheenjohtaja professori Jukka Seppälä Aalto yliopistosta säätiön tiedotteessa.
