Suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin tilastotietoon perustuvaan rokoteviestintään, sanoo tuore tutkimus
Suomalaiset suhtautuvat myönteisemmin tilastotietoon perustuvaan rokoteviestintään kuin kokemuksiin perustuvaan, kertoo tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan eri viestintätavoilla ei kuitenkaan ollut merkitystä rokote-epäröinnin vähentämisessä.
Turun yliopisto kertoo asiasta tiedotteessaan.
– On mahdollista, että rokotteita vahvasti epäröivät ihmiset suhtautuvat kielteisesti kaikenlaiseen rokoteviestintään, riippumatta siitä, missä muodossa tieto annetaan. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että tilastollinen tieto, joka on terveysviranomaisten tyypillisin tapa viestiä, herättää rokotteita epäröivissä vähemmän kielteisiä tunteita, sanoo Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri yliopiston mediatiedotteessa.
Tutkimuksessa tutkittiin sekä korona- ja influenssarokotuksiin liittyvää viestintä. Tutkimukseen osallistuneet 1099 henkilöä lukivat rokotteiden hyötyjä ja turvallisuutta koskevan tiedotteen, joko tilastollisen tiedon tai muiden ihmisten omien kokemuksien ja mielipiteiden muodossa.
Tutkimusryhmä havaitsi aiemmassa tutkimuksessaan, että mitä vähemmän suomalaiset luottivat rokotteiden turvallisuuteen, sitä mieluummin he perustivat terveyteen liittyvät päätöksensä muiden ihmisten kokemuksiin kuin tilastolliseen tietoon. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan myös rokote-epäröijät suhtautuvat myönteisemmin tilastolliseen tietoon kuin rokotuskokemuksiin perustuvaan viestintään.
Vaikkei eri viestintätavoilla näyttänyt olevan merkitystä rokote-epäröinnin vähentämisessä, on tutkijoiden mukaan tärkeää osata kertoa terveysviestintää tavalla, jolle kohderyhmä on vastaanottavainen. Tämä korostuu tilanteissa, joissa viestin vastaanottaja suhtautuu annettuun tietoon epäröiden.
– Jos vastaanottaja reagoi hyvin kielteisesti terveysviestiin, se voi pahimmassa tapauksessa johtaa keskusteluyhteyden katkeamiseen ja kielteisten asenteiden vahvistumiseen. Siksi on tärkeää löytää viestintätapa, johon ihmiset reagoivat mahdollisimman myönteisesti, riippumatta siitä, muuttaako annettu terveystieto heidän mielipiteitään vai ei, psykologian väitöskirjatutkija Otto Mäki kertoo tiedotteessa.
Turun yliopiston, Åbo Akademin, Universität Erfurtin ja University of Bristolin tekemä tutkimus julkaistiin maaliskuussa kansainvälisessä Plos One -tiedejulkaisussa.
