Taide kutkuttelee kehon nautintokeskuksia, ja se vetää puoleensa – teoksissa kiinnostavinta ovat toiset ihmiset, paljastaa Turun ja Aalto-yliopiston tutkimus
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tuore tutkimus paljastaa, kuinka kuvataiteen katselu vaikuttaa tunteisiin. Vaikka tunteet ovat keskeisessä roolissa niin taiteen kokemisessa kuin sen aiheissakin, taiteen tunteita virittävät mekanismit tunnetaan kuitenkin huonosti, todetaan Turun yliopiston tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistuneet katselivat erilaisia taideteoksia ja raportoivat kehossaan kokemiaan tuntemuksia. Tutkijat tarkkailivat taideteosten katselemista silmänliikemittausten avulla. Lisäksi osallistujat arvioivat, millaisia tunteita kukin taideteos herätti.
Taiteen katseleminen herätti ihmisissä monenlaisia tunteita, sanoo tiedotteessa professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.
– Vaikka monet taideteoksista käsittelivät surullisia tai pelottavia aiheita, olivat teosten herättämät tunteet pääosin myönteisiä. Taiteen aiheuttamat keholliset tuntemukset myös vaikuttivat tunteisiin: mitä voimakkaammin keho reagoi taideteoksiin, sitä voimakkaampia tunteita koettiin, hän kertoo.
Akateemikko Riitta Hari Aalto-yliopistosta puolestaan sanoo, että taideteoksissa toiset ihmiset olivat kaikkein kiinnostavin kohde. Niitä myös katseltiin kaikkein eniten.
– Ihmisillä on taipumus eläytyä toistensa tunteisiin, ja näin todennäköisesti käy myös kun katselemme taideteoksissa kuvattuja ihmisiä. Taideteoksissa esitettyjen ihmisten tunteet voivat kenties huomaamattamme siirtyä itseemme niin sanotun peilautumisen avulla, hän arvioi.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 186 henkilöä eri maista, ja he arvioivat yli 300 erilaisen taideteoksen aiheuttamia tuntemuksia. Tutkimus toteutettiin sekä verkkokyselyiden että laboratoriossa tehtyjen silmänliikemittausten avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella kehollisuus on merkittävä osa taidekokemusta, Lauri Nummenmaa summaa.
– Keholliset tuntemukset voivat vetää ihmisiä taiteen pariin: taide herättää kehon tuntemaan, ja tällainen kehon nautintokeskusten kutkutteleminen tuntuu katsojasta miellyttävältä. Tämän vuoksi taiteen virittämiä tunteita ja kehon tuntemuksia voidaankin käyttää hyödyksi esimerkiksi psykologisen kuntoutuksen ja hoidon tukena, sanoo Nummenmaa.
