Työmäärä ja henkilöstöpula kuormittavat varhaiskasvatusalan henkilöstöä – "Joka aamu töihin tullessa pitää rakentaa henkilöstöpalapeli uudelleen"
Yli puolet kunta-alan varhaiskasvatushenkilöstöstä kokee työolosuhteensa kuormittavaksi, ilmenee sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian tuoreesta selvityksestä. Keskeisiä syitä kuormittavuuden kokemiseen olivat työmäärä, henkilöstöpula ja johtaminen, ja erityisesti työtehtävien määrän sekä lapsimitoituksen katsottiin olevan liian suuri suhteessa työaikaan.
Kyselyyn vastanneista 52 prosenttia katsoi, että työoloja tulisi kehittää parantamalla palkkausta. Myös Talentia korostaa, että vaativasta työstä tulisi saada asianmukaista palkkaa.
– Työpäivän aikana ei ehdi tehdä kaikkea, koska suurin osa lapsista tarvitsee apua kaikkiin toimiin, koska ovat niin pieniä. Jatkuva kiire aiheuttaa stressiä. Joka aamu töihin tullessa pitää rakentaa henkilöstöpalapeli taas uudelleen, mikä aiheuttaa myös stressiä ja jopa kinaa työyhteisössä, yksi vastaajista kuvailee.
Talentia vaatii päättäjiltä pikaisia toimia varhaiskasvatuksen ammattilaisten työolosuhteiden ja -hyvinvoinnin parantamiseksi. Varhaiskasvatuksen mitoituksen tarkentumisista huolimatta monissa päiväkodeissa on edelleen liian vähän pätevää henkilökuntaa suhteessa lasten määrään.
– Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat esittäneet huolensa työssäjaksamisesta sekä lasten turvallisuudesta ylisuurissa ryhmissä jo useaan otteeseen. Jos varhaiskasvatuksen ammattilaisten tilanteeseen ei herätä pian, pako alalta vain pahenee, sanoo Talentian neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen.
Yhtenä keinona alan pitovoiman nostamiseen toimisi Kinnusen mukaan maksaa työntekijöille perustyön ohella lisätehtävistä. Valtaosalle Talentian kyselyyn vastanneista kuului perustehtävän lisäksi yksi tai useampi lisätehtävä.
– Lisätehtävä voi olla kaikkea tiimivastaavan tehtävästä ruokahuoltoon ja siistijän tehtävään. Huomionarvoista on, että vain 21 prosentille lisätehtäviä sovitusti tekevälle maksetaan näistä erillinen korvaus.
Lisätehtävien nähdään voivan hämärtää työnjakoa ja sitä, mitkä ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisten päätehtäviä.
– Olisi tärkeää, että jokainen varhaiskasvatuksen sosionomi, opettaja ja päiväkodin johtaja saisi keskittyä heidän osaamisensa keskiössä olevaan tehtävään lasten kasvatuksessa, opetuksessa ja päiväkodin johtamisessa. Avustaviin tehtäviin ja esimerkiksi ruokahuoltoon tulisi palkata oma henkilöstönsä, toteaa Kinnunen.
Talentian tiedotteen mukaan vuonna 2018 uudistettu varhaiskasvatuslaki on syventänyt alan henkilöstöpulaa. Ammattijärjestö ehdottaa ratkaisuksi 1+1+1 -mallia, jolloin jokaiseen päiväkotiryhmään tulisi yksi varhaiskasvatuksen opettaja,varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.
– Tämä malli mahdollistaa, että alansa ammattilaiset tekevät koulutustaan vastaavaa työtä ja tehtävien tasaisen jakautumisen, mikä vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin sekä alan pitovoimaan, sanoo Kinnunen.
Kysely lähetettiin yli 3 000 työssäkäyvälle varhaiskasvatusalan ammattilaiselle, joista suurin osa on varhaiskasvatuksen opettajia. Vastausprosentti oli 32.
