Naisten osuus vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,9 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Naisten osuus ehdokkaista on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilaston mukaan eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039.
– Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia. Sen jälkeen osuus jäi pidemmäksi aikaa tuohon 40 prosentin rajan tuntumaan, kunnes on taas ylittänyt sen vuosina 2019 ja 2023, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius kertoo tiedotteessa.
Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä, 34,5 prosenttia. Suurin naisehdokkaiden määrä on vihreillä, 60,8 prosenttia. Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisia on 47,5 prosenttia.
Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin feministisellä puolueella, 84,6 prosenttia ja pienin kansalaisliitolla, jolla ei ole yhtään naisehdokasta.
Eduskuntapuolueista noin puolella naisehdokkaiden osuus kasvoi ja puolella väheni. Eniten naisten osuus kasvoi SDP:llä, liki 7 prosenttiyksikköä, ja väheni RKP:lla, yli 6 prosenttiyksikköä.
Eduskuntavaalien 2023 kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90,0 prosenttia, ruotsinkielisiä 6,7 prosenttia ja vieraskielisiä 2,8 prosenttia. Eduskuntapuolueista vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ehdokkaiden osuus on suurin vasemmistoliitolla, 7,4 prosenttia. Eduskuntapuolueista vähiten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on Liike Nytillä, perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja keskustalla. Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia ehdokkaista on 2,6 prosenttia ja äänioikeutetuista 3,2 prosenttia.
