"Te Suomen myyjät hävetkää!" – puhemies Matti Vanhasen viime keväänä saamat viestit peilaavat suomalaisten monipuolisia Nato-kantoja
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sai viime vuoden aikana satoja Natoon liittyviä yhteydenottoja. Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä analysoivat Vanhasen saamia kansalaisviestejä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen selvityksessä.
– Tutkimusaineiston pohjalta merkittävä suomalaisten Nato-kantoja ohjaava tekijä oli Suomen ja Venäjän välinen suhde. Kiinnostavana pidämme myös kansalaisviestien monikehyksisyyttä: viesteissä tarkastellaan Nato-kysymystä useamman tekijän summana sen sijaan, että tarkastelu rajoittuisi pelkästään Suomeen tai Venäjään. Suuri yllätys oli, miten vähän Ruotsi nousi esille viesteissä, Kimmo Elo kertoo tiedotteessa.
"On myöhäistä liittyä Natoon siinä vaiheessa, kun Venäjän joukot ovat rajallamme. Tunnen suurta huolta Nato-keskustelun halvaantuneesta tilasta Suomessa."
Puhemies sai viime vuodenaikana reilut 700 viestiä, niistä reilussa 400:ssä otettiin kantaa Natoon.
Erityisen paljon puhemies Matti Vanhanen vastaanotti viestejä helmikuun 2022 lopulla alkaneen Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan sekä toukokuun puolivälissä Nato-selonteon esittelyn välisenä aikana. Tutkijoiden mukaan viestien ajankohta tukee tulkintaa, jonka mukaan yhteydenottojen ensisijainen tavoite oli informoida kansanedustajia kansalaisten näkemyksistä nopeasti muuttuneessa tilanteessa.
Mielipidemittaukset ovat kertoneet, miten suomalaisten Nato-kannoissa tapahtui täyskäännös Venäjän aloitettua keväällä 2022 hyökkäyssodan Ukrainassa. Puhemiehen saamien viestien sävy oli toinen.
– Kirjoitukset olivat paljon kriittissävytteisempiä kuin odotimme. Aineisto osoitti, että mikäli henkilö vastustaa Nato-jäsenyyttä, viestii hän siitä todennäköisemmin negatiivisesti kuin neutraalisti. Toisaalta mitä positiivisemmin kirjoittaja suhtautuu Nato-jäsenyyteen, sitä todennäköisemmin hän viestii siitä asiallisesti ja vähemmän arvolatautuneesti, Kimmo Elo avaa.
"Kunnioittava tervehdykseni! -- Toivoisin voivani luottaa siihen, että kansanedustajillamme olisi vastuullisuutta, rohkeutta ja yksimielisyyttä aloittaa pikaisesti työ Nato-jäsenyyden hakemiseksi!"
Positiivisissa viesteissä sävy oli kunnioittava, kannustava, kohtelias ja jopa kiitollinen kun taas kriittisissä ja kielteisissä viesteissä syyttävä ja ahdistava, toisinaan jopa epäkunnioittava.
"Te Suomen myyjät hävetkää! Itkusta ei tule loppua. Ei tule! Mulla ei ole enää maanpäällistä kotimaata, koska luultavasti 199 kansanedustajaa menee länsipropagandaan yhdessä presidentin kanssa ja viskaa KANSAMME TULEEN --."
Tutkijoiden mukaan viesteissä ei ollut tunnistettavissa systemaattista hybridi- tai muuta kohdennettua vaikuttamista. Tutkijat näkevät demokratian kannalta myönteisenä asiana, että kansalaiset uskaltavat lähettää avoimen kriittisiä viestejä poliitikoille.
– Paitsi että kansalaiset näyttäisivät seuraavan politiikan tapahtumia, he myös luottavat oikeuteensa tuoda edustajilleen tiedoksi äänestäjien näkökulmia, Iro Särkkä summaa.
Jutun lainaukset ovat peräisin Eduskuntatutkimuksen keskuksen raportista Natoon vai ei? Suomalaisten muuttuneet käsitykset puolustusliitto Natosta. Raportti on luettavissa täällä.
