Ministeriö esittää sähköpotkulautailijoille promillerajaa – menopelien haittoja halutaan suitsia viidellä toimenpiteellä
Sähköpotkulautailuun liittyvät vaaratilanteet ja onnettomuudet ovat johtaneet tarpeeseen arvioida toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi, kertoo Liikenne- ja viestintäministeriö, joka pyytää kansalaisilta lausuntoja ja ratkaisuvaihtoehtoja sähköpotkulautailua ja mikroliikkumista koskevaan arviomuistioon. Lausuntokierros on käynnissä maaliskuun viimeiseen päivään asti. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelussa.
Sähköpotkulautojen ja pyöräilyn sääntelyyn ja tunnistetuille ongelmille esitellään viisi mahdollista ratkaisuvaihtoehtoa. Ministeriön arvion mukaan yksi suurimmista haasteista tavallisten ja sähkömoottorilla varustettujen polkupyörien sekä kevyiden sähköajoneuvojen, kuten sähköpotkulautojen liikkumisessa on virheellisestä pysäköinnistä aiheutuvat haitat. Toinen iso ongelma on päihtyneenä ajaminen, josta merkittävä osa onnettomuuksista johtuu. Tällä hetkellä pyöräilyllä tai sähköpotkulautailulla ei ole promillerajaa.
Ministeriön mukaan sähköpotkulaudan kuljettamiselle ja polkupyöräilyyn ehdotetaan asetettavaksi 0,5 promillen raja. Promillerajan noudattamatta jättäminen sanktioitaisiin ja lisätään poliisille oikeus puhalluttaa minkä tahansa ajoneuvon kuljettaja ja tehdä hänelle huumausainepikatesti epäillyn päihtymyksen toteamiseksi.
Päihtyneenä pyörällä tai sähköpotkulaudalla ajaminen on jo nyt kiellettyä ja poliisilla on oikeus puuttua millä tahansa ajoneuvolla ajamiseen päihtyneenä.
– Lähtökohtana on, että niin kauan kuin promillerajaa ei ole säädetty, sen vaikutusta kuljettajan ajokykyyn pitää arvioida tapauskohtaisesti. Tietyn promillerajan määrittäminen poistaa liikennevalvonnalta sen hankaluuden, ministeriön tieto- ja turvallisuusosaston erityisasiantuntija Konsta Arvelin kertoo torstaisessa tiedotustilaisuudessa.
Alkoholi on olennainen kysymys sähköpotkulautailussa Arvelinin mukaan, koska sairaanhoitopiirien tekemien tutkimusten mukaan sairaalahoitoon päätyneistä sähköpotkulautailijoista valtaosa on hakeutunut hoitoon päihtyneenä.
Lisäksi ministeriö ehdottaa, että tieliikennelakia muutettaisiin siten, että sähköpotkulautojen pysäköinti kielletään jalkakäytävillä, pyöräteillä ja maastossa. Pysäköinti olisi sallittua ajoradalla ja erikseen osoitetuilla paikoilla. Jalkakäytävälle ja pyörätielle virheellisesti pysäköityjen sähköpotkulautojen siirtäminen mahdollistettaisiin välittömästi kaikissa tilanteissa. Siirron kulut jäisivät potkulautailijan maksettavaksi.
Tarkoitus on myös yhtenäistää sähköpotkulautailun liikennesääntöjä niin, että kaikkiin sähköpotkulautoihin sovelletaan pyöräilyä koskevia liikennesääntöjä.
Lakiin myös lisättäisiin uudet liikenteenohjauslaitteet polkupyörien ja sähköpotkulautojen ohjaamista varten ja tarkennetaan nykyisten liikenteenohjauslaitteiden selityksiä. Eli muutoksia on luvassa myös liikennemerkkeihin, -valoihin ja tiemerkintöihin.
Tavoitteena on, että kunta voisi entistä kattavammin tehdä selvempiä pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä, jotta sähköpotkulautailu olisi jatkossa turvallisempaa.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korostaakin, että kunnilla on ratkaiseva rooli liikenneinfran kehittämisessä ja nyt siihen annetaan pelimerkkejä.
– Yhteistyö kaupunkien kanssa on ollut tässä olennaisen tärkeää, esimerkiksi toimiva pyörätieverkko edesauttaa turvallista mikroliikkumista, Harakka toteaa.
Ministeri toivoo, että seuraavallakin hallituskaudella on halua jatkaa liikenneturvallisuusstrategiaa.
– Meillä olisi edellytykset toteuttaa näitä esityksiä jo tämän vuoden puolella, Harakka lisää.
Ministeriön ehdotuksessa on paljon hyvää Turussa toimivien yritysten edustajien Voi Technologyn yhteiskuntasuhteista vastaavan Hannu Oskalan ja Tierin maajohtaja Elina Bürklandin mielestä. Kiitosta saa etenkin promillerajan asettaminen.
Oskalan sekä Bürklandin penäämää lainmuutosta, joka toisi kaupungille oikeuden sulkea markkinoilta toimijoita ulos kilpailutuksen perusteella ei kuitenkaan näkynyt ministeriön esityksessä.
– Oltaisi toivottu, että Suomessa olisi rohkeammin otettu askel kohti yritysten laatukilpailutusta, Oskala aloittaa.
– En näe syytä, miksi Suomi lähtee erilaisille linjoille muiden Euroopan maiden kanssa, Bürkland jatkaa.
Laatukilpailutuksen ideana on se, että kunta voi määritellä toimijoiden määrän, laatukriteerit ja toimintatavat.
Oslossa oli kaoottinen tilanne ennen vastaavan lain käyttöönottoa. Kaupungissa toimi pahimmillaan 14 potkulautafirmaa. Turussa toimii tällä hetkellä kolme lautayhtiötä. Helsingissä oli sama tilanne vielä muutama vuosi sitten.
– Nykyään Helsingissä toimii jo 8 yrittäjää, tilanne voi muuttua nopeasti Turussakin. Lautojen valtava määrä on kuntien ja kaupunkien eniten nostama huolenaihe, Bürkland muistuttaa.
Ministeriö perustelee ratkaisuaan laatukilpailutuksen ohittamisesta markkinoiden vapaudella, mutta Oskala ei täysin pure perustelua: kunta pystyisi määrittelemään toimijoiden määräksi esimerkiksi kolme firmaa, jolloin kilpailua kehittävät markkinat säilyisivät.
– Se kannustaisi yrityksiä kehittämään toimintaansa turvallisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan, kun kaupungit ja kunnat pääsisivät määrittelemään, mitkä ovat heille merkityksellisiä tekijöitä, Bürkland toteaa.
Ministeriön ehdottamat sähköpotkulaudoille suunnatut pysäköintipaikat tarkoittavat Oskalan mukaan Turun kokoisessa kaupungissa satoja liikennemerkkejä lisää kaupunkikuvaan.
– Jokainen niistä on viranomaispäätös. Me pystymme ohjaamaan lautoja digitaalisesti, se olisi vähän nykyaikaisempaa ja kevyempää, mutta se on mahdollista vain laatukilpailutuksen kautta, Oskala toteaa.
Kilpailutuksen kautta operaattorit voitaisiin Oskalan ja Bürkland mukaan myös velvoittaa tuomaan markkinoille ratkaisuja, joilla ehkäistään kahdestaan laudan päällä ajamista.
