Vieraslajit

Uusi vieraslaji vakiintunut Ahvenanmaan saaristoon – alkuperää ei tunneta, leviämisen pysäyttäminen hyvin vaikeaa

JENNY WIKSTRÖM
Invasiivista monisukasmatoa tavattiin ensimmäisen kerran Itämerellä vuonna 2012.
Invasiivista monisukasmatoa tavattiin ensimmäisen kerran Itämerellä vuonna 2012.

Ahvenanmaan pohjaeläimistöä tutkittiin Åbo Akademin Husön biologisella tutkimusasemalla. Seurantatutkimus osoittaa uuden monisukasmadon vakiintuneen Ahvenanmaalle, kerrotaan Åbo Akademin tiedotteessa. Monisukasmatoa löytyi yhteensä neljästä paikasta Ahvenanmaan saaristosta.

Kirjoviuhkamato (Laonome xeprovala) on vieraslaji, joka tavattiin Itämerellä ensimmäisen kerran vuonna 2012 Pärnunlahdella. Ensimmäinen havainto Suomen rannikkoalueilta on vuodelta 2014 ja ensimmäinen havainto Ahvenanmaalta vuodelta 2021.

– Lajin alkuperää ei vieläkään tunneta. Laji kuvattiin tieteellisesti vasta vuonna 2018, jolloin sille annettiin kreikankielinen nimi xeprovala, joka tarkoittaa "yhtäkkistä runsastumista". Ruotsinkielistä nimeä laji ei ole vielä saanut, kertoo seurantatutkimusraportin laatinut meribiologi Janina Pykäri.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka lajin alkuperää ei vielä tunneta, sen leviämisen ensisijaiseksi syyksi on ehdotettu painolastivettä. Painolastivedeksi kutsutaan merivettä, joka pumpataan aluksella oleviin erityisiin tankkeihin, kun alus ei ole täydessä lastissa, jotta se saadaan kulkemaan riittävän syvällä vedessä.

Muualla Itämerellä monisukasmatoa on havaittu tiheinä esiintyminä satamien ja ruoppausten läheisyydessä, mutta Ahvenanmaalla tähänastiset havainnot ovat hajallaan ja kaukana ruoppausalueista ja satamista. Esiintymät eivät toistaiseksi ole kovin tiheitä paikoissa, jossa sitä nyt Ahvenanmaalla esiintyy. Lajin vaikutus rannikkojemme ekosysteemeihin on vielä tuntematon.

– Itämeri on suhteellisen vähälajinen, joten uudet lajit voivat vaikuttaa merkittävästi ekosysteemeihimme, jos ne onnistuvat vakiintumaan. Siksi on tärkeää seurata näiden uusien tulokkaiden vaikutuksia. On myös huomattava, että kun uusi laji on saanut jalansijaa Itämeressä, leviämisen pysäyttäminen on useimmiten hyvin vaikeaa, kertoo Husön biologisen aseman amanuenssi Tony Cederberg.

Laajimmalle levinnyt pohjaeläinryhmä Ahvenanmaalla ovat liejuputkimadot (Marenzelleria spp.), joita tavattiin Ahvenanmaalla ensimmäisen kerran vuonna 1993. Sittemmin ne ovat sittemmin levinneet kaikkialle Ahvenanmaan rannikkovesiin.