Selkokeskuksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä, eli kaikkiaan noin kymmenen prosenttia väestöstä. Keskus selvitti selkokielen tarvetta torstaina julkaistussa arviossaan.
Keskuksen mukaan selkokielen tarve on lisääntynyt sitten edellisen arvion, joka tehtiin vuonna 2002.
Lisääntynyttä tarvetta selittää muun muassa maahanmuuttajien määrän ja vanhempien ikäluokkien kasvu. Myös erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on kasvanut, keskus huomauttaa. Vuonna 2002 erityisopetusta sai alle kuusi prosenttia oppilaista. Vuonna 2012 tehostetun tai erityisen tuen piirissä oli jo liki kolmetoista prosenttia oppilaista.
– Kyse on arviosta. Tavoite on saada yleiseen käyttöön luku, jota voidaan käyttää perusteltuna selkokielen tarpeen arviona. Toivottavaa on, että aiheeseen paneudutaan myös tutkimuksessa lähivuosina, Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä toteaa.
Selkokielellä tarkoitetaan suomen kielen muotoa, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokielen tarvitsijoiksi arviossa on ajateltu ne henkilöt, jotka todennäköisesti hyötyvät selkokielisestä tekstistä. Heillä on siis usein vaikeuksia ymmärtää asian olennainen sisältö, vaikka se olisi esitetty hyvällä yleiskielellä.
Tarvearvion yhteydessä Selkokeskus julkistaa myös uuden selkokielen strategian vuosille 2014–2018. Yksi strategian päätavoitteista on lisätä viranomaisten vastuuta tuottaa selkokielistä tiedotusaineistoa. Selkokeskus korostaa, että kielellinen syrjäytyminen voi johtaa myös muunlaiseen syrjäytymiseen, jos ihminen ei pysty hoitamaan asioitaan tai selviytymään arjestaan kielivaikeuksien vuoksi.
TS
