Venäläisten turvapaikkahakemukset yli viisinkertaistuivat viime vuonna – Migri arvioi Suomeen saapuvan noin 40 000 tilapäisen suojelun hakijaa tänäkin vuonna
Ennätysmäärä ihmisiä haki suojelua Suomesta Venäjän hyökättyä naapurimaahansa Ukrainaan viime vuonna.
Perinteisesti Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun takia. Viime vuonna suurin Suomeen muuttanut ryhmä oli kuitenkin Venäjän hyökkäystä paenneet ukrainalaiset.
Suomessa otettiin ensi kertaa käyttöön tilapäinen suojelu maaliskuussa 2022. Viime vuonna jätettiin kaikkiaan 47 302 tilapäisen suojelun hakemusta. Heistä 46 641 oli ukrainalaisia. Suojelua myönnettiin 45 308 hakijalle.
Yleensä asiakkaan pitää itse hakea jatkoa oleskeluluvalle, mutta tilapäisen suojelun kohdalla lakia muutettiin. Tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan automaattisesti maaliskuuhun 2024 asti.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela pitää automatisoitua jatkoa onnistumisena.
– Olemme pystyneet palvelemaan Ukrainasta paenneita ilman, että heidän tarvitsee itse tehdä mitään, Haahtela kommentoi tiedotteessa.
Ennen tilapäisen suojelun käyttöönottoa reilut 1 800 ukrainalaista ehti jättää turvapaikkahakemuksen. Kaikkiaan turvapaikkaa haki vuonna 2022 yhteensä 5 827 henkilöä.
Myös venäläisten hakemusmäärät nousivat selvästi keväällä sodan alkamisen jälkeen. Vielä selvemmin nousua hakemusmäärissä näkyi syksyllä Venäjän liikekannallepanon julistamisen jälkeen.
Venäläiset jättivät Suomeen viime vuonna 1 172 turvapaikkahakemusta. Määrä on yli viisinkertainen verrattuna edellisvuoteen, jolloin turvapaikkaa Suomesta haki 207 Venäjän kansalaista.
Vaikka Ukrainan sodan ja sitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikea ennakoida, Maahanmuuttovirasto uskoo, että hyökkäyssota Ukrainaan heijastuu hakemusmääriin myös jatkossa. Virasto arvioi Suomeen saapuvan tänä vuonna 30–40 000 tilapäisen suojelun hakijaa.
– Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat esimerkiksi sodan kesto ja laajuus, Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen, vastaanottokapasiteetin kuormittuminen Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa sekä ukrainalaisten siirtyminen EU-maiden välillä, ylijohtaja Haahtela summaa tiedotteessa.
Venäjän kansalaisten ennakoidaan jättävän Suomeen jälleen tuhannesta puoleentoista turvapaikkahakemusta tänä vuonna.
Määrään vaikuttavat muun muassa Suomen asettamat maahantulo- ja viisumirajoitukset, maahan viisumilla jo saapuneiden Venäjän kansalaisten mahdollinen turvapaikanhaku, Venäjän sisäisen tilanteen kehitys sekä Venäjän rajaviranomaisten toiminta.
Työnteko oli kuitenkin yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle. Työperusteinen oleskelulupa myönnettiin 16 081 hakijalle.
– Työntekijät muuttavat Suomeen esimerkiksi siivous-, hoito- ja ravintola-alalle, Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen toteaa tiedotteessa.
Erityisasiantuntijoille kuten esimerkiksi IT-asiantuntijoille, annettiin 2 358 myönteistä oleskelulupapäätöstä, lähes tuplasti vuoteen 2021 verrattuna. Eniten erityisasiantuntijoita Suomeen muuttaa yleensä Venäjältä, Intiasta ja Turkista.
Suomalaisyritysten vetäytyminen hyökkäyssotaa käyvältä Venäjältä näkyi asiantuntijoiden hakemuksista. Venäläisille erityisasiantuntijoille myönnettiin 874 oleskelulupaa.
Useat Suomeen saapuneet haluavat myös jäädä. Jatkolupahakemuksia jätettiin 34 136 ja niitä myönnettiin yhteensä 28 665.
Suomi sai viime vuonna 10 479 uutta kansalaista. Heistä 9 509 sai kansalaisuuden hakemuksesta ja 970 ilmoituksesta.
Kasvavien hakemusmäärien myötä Maahanmuuttovirasto aikoo tänä vuonna tehdä satsauksia automaatioon ja verkkopalveluihin, jotta oleskelulupaprosessi olisi entistä tehokkaampi. Viime vuonna käsittelyajat pysyivät ennallaan siitä huolimatta, että hakemusmäärät kasvoivat 40 prosenttia.
