Turussa ollaan sallimassa opiskelijoille apuväline, jonka vaikutukset puhuttavat laajasti – opetusmenetelmät ja tenttikäytänteet menossa uusiksi
Kehittyneiden tekoälysovellusten ennakoidaan tuovan korkeakouluille tulevaisuudessa suuria haasteita. Ainakin toistaiseksi sovelluksista tunnetuin on ChatGPT, joka tarjoaa vastauksia erilaisiin kysymyksiin suuria kielitietokantoja hyödyntäen.
Viime marraskuussa lanseeratun chattibotin suosio on herättänyt paljon keskustelua ympäri maailman esimerkiksi sen suhteen, voisivatko opiskelijat käyttää sitä koevastausten ja esseiden tekemiseen.
Suomessa Jyväskylän yliopisto ilmoitti viime viikolla sallivansa tekoälyn hyödyntämisen opiskelussa, mutta turkulaisissa opiskelupaikoissa isoja linjauksia ei ole vielä tehty.
– Meillä on katsottu Jyväskylän linjauksen olevan hyvä. Tällainen apuväline on tullut ja nyt pitää miettiä, kuinka siitä tehdään enemmän mahdollisuus kuin uhka, Åbo Akademin vararehtori Gunilla Widén sanoo.
– Lähestymistapamme on sellainen, että koitetaan ottaa se hyvänä uutena pedagogisena välineenä käyttöön, Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn toteaa.
– Lähtökohta on, että tämä on muuttanut maailman kerralla. Tekoäly tulee olemaan tulevaisuudessa apuna asiantuntija-ammateissa, ja tarkoituksenamme on tarjota opiskelijalle työkalut työelämään, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila muotoilee.
Taatilan mukaan tekoälyn hyödyntäminen alkoi näkyä ammattikorkeakoulussa erilaisten raporttien tekemisessä joulukuun aikana.
– Nyt jo huomattava osa opiskelijoista on sitä oletettavasti jonkun verran käyttänyt. Meidän tulee kehittää omaa opetustamme niin, että opiskelijat pääsevät hyötymään tästä.
Ammattikorkeakoulun rehtori pitää tärkeänä, ettei tekoälyn lisääntynyt käyttö haittaisi jatkossa tärkeiden perusasioiden oppimista. Hyötyjä hän näkee esimerkiksi raportointityön helpottumisessa.
– Konkreettisimmin se tulee varmasti vaikuttamaan tenttikäytäntöihin ja osaamisen osoittamiseen. Meidän etuna on, että osaamisesta suuri osa pitää osoittaa konkreettisesti, kuten esimerkiksi sairaanhoitajan opinnoissa, Taatila sanoo.
Åbo Akademin vararehtori Widén uskoo opetusmenetelmien ja oppimisen arviointitapojen muuttuvan lähiaikoina.
– On varmasti hyvä asia miettiä uudelleen kriittisesti opetusmenetelmiä ja sitä, kuinka opiskelijoiden oppimista arvioidaan. Pitää tarjota myös sellaisia tehtäviä ja esseitä, joissa ei pärjää vain tekoälyä hyödyntämällä, hän toteaa.
Myös Turun yliopiston vararehtori Björn uskoo tekoälyn kehittymisen näkyvän nopeasti tenttikäytänteissä.
– Opetusta antava henkilöstö ottaa varmasti nopeasti pedagogisesta näkökulmasta huomioon sen, voidaanko tekoälyä käyttää tenteissä, vai toivotaanko vastausta, joka on kokonaan itse tuotettu.
Hän painottaa opiskelijoiden oman eettisen arvioinnin merkitystä, eikä näe tekoälyn käytön rajoittamista tai valvomista relevanttina tulevaisuudessa.
– Tekoälyn kehittyminen on taitekohta ihmiskunnan aikajatkumossa, jossa eettiset käsitykset koeponnistetaan jälleen. Meillä on kuitenkin edelleen muitakin tapoja todentaa osaamista, kuten suulliset tentit.
– Toisaalta on kyse tulevaisuuden työelämätaidoista, mutta samalla opinnoissa on toisin tavoin pidettävä huolta esimerkiksi loogisen päättelykyvyn harjoittamisesta, jos jo varhaisessa vaiheessa aletaan nojaamaan tekoälyyn, Björn sanoo.
Turhat työvaiheet karsiutuvat, mutta ammattiosaamista vaaditaan edelleen – "Jos ei näitä sovelluksia ota työtapoihinsa, niin putoaa kelkasta"
Tieto- ja viestintätekniikan Master-opintoja Turun ammattikorkeakoulussa opiskelevalle Jami Aholle tekoälysovellukset ovat tuttuja. Hän on käyttänyt niin ChatGPT:tä kuin erilaisia kuvageneraatio-ohjelmia opiskeluissa ja työelämässä.
– Jos ei näitä sovelluksia ota työtapoihinsa, niin putoaa kelkasta, Aho kiteyttää.
ChatGPT:tä hän on hyödyntänyt muun muassa opintokurssin työraportin kirjoittamisessa. Aho pitää sovellusta hyvänä työkaluna, mutta muistuttaa sen tarvitsevan ammattiosaamista avukseen.
– Olen kirjoittanut esimerkiksi sisällön itse ja pyytänyt sovellusta korjaamaan virheet raakaversiosta. Sieltä on sitten tullut parempia versioita, joihin voin tehdä vielä lopulliset muutokset.
Tekoälysovelluksen käytön yleistymisen pelätään aiheuttavan puutteita opiskelijoiden omaan ajattelukykyyn. ChatGPT:n kohdalla esiin on nostettu huoli myös sen mahdollistamasta väärinkäytöstä esimerkiksi esseiden ja tenttivastausten kohdalla.
– Tässä kohtaa näen, että osaamisen pitää olla siellä taustalla. Jos luottaa sokeasti tekoälyyn, niin saattaa vaikuttaa siltä, että se tietäisi mitä sanoa ja että se olisi totta. Kyllä ne lähteet kannattaa silti tarkistaa, Aho kehottaa.
Saman oppiaineen perusopintojaan viimeistelevä Milla Suomalainen on käyttänyt tekoälysovelluksista Dall-E:tä. Ohjelma luo kuvia sille annetuista tekstimuotoisista kuvauksista.
– Yllätyin kyllä, kuinka hyvin se idea tuli siinä esille, mutta ei ne ensimmäiset kokeiluni olleet sellaisia, mitä haluaisi lopulta tuottaa, hän toteaa.
ChatGPT on Suomalaiselle tuttu toistaiseksi vain median kirjoitusten perusteella. Hän ei usko hyödyntävänsä kyseistä ohjelmaa enää opinnäytetyötä ja yhtä työharjoittelua vaille valmiissa opinnoissaan. Suomalainen on kuitenkin varma, että tekoälyn kehittyminen tulee karsimaan turhia työvaiheita pois opiskelijoiden kalentereista tulevaisuudessa.
– Se tulee olemaan iso muutos tulevien kuukausien aikana, puhumattakaan vuosista, hän sanoo.
