Suomi aikoo tiukentaa Euroopan unionin alueelta tulevien lääkärien kielitaitovaatimuksia.
EU:n uusi ammattipätevyysdirektiivi antaa mahdollisuuden tarkistaa myös EU:n rajojen sisäpuolelta tulevien lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaidon.
– Myös EU:n alueella koulutetuille tulee vaatimuksia kieleen liittyen, vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmään kuulunut yleislääketieteen professori Kari Mattila.
Työryhmä on laatinut esityksen potilasturvallisuuden edellyttämän kielitaidon turvaamisesta terveydenhuollossa. Raportti luovutetaan ensi viikolla.
Suomen viranomaisilla ei ole aiemmin ollut oikeutta puuttua EU-alueelta tulevien lääkärien tai sairaanhoitajien kielitaitoon, joten ammattiluvan ehdoksi ei ole voitu asettaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Syynä on työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate. Tämän vuoksi kielikokeeseen on joutunut vain EU:n ulkopuolelta tuleva terveydenhuoltohenkilöstö.
Puutteellinen suomen kielen taito saattaa osaltaan selittää sitä, miksi jopa 60 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevista lääkäreistä reputtaa pätevöitymiskokeessa.
– Jonkinlainen korrelaatio kielivirheiden ja hylätyksi tulemisen välillä löytyy, mutta ehdoton se ei ole, tutkija Maija Tervola Tampereen yliopistosta sanoo.
Kokeista voi suoriutua hyvin huonolla suomen kielen taidolla.
– Vastausten perusteella ulkomaalaisten lääkärien kielitaito on vinoutunut. Lääketieteellinen sanasto on hallussa, mutta peruskielitaito hukassa, Tervola kuvailee.
LUE LISÄÄ TORSTAIN TURUN SANOMISTA
