Kalastajat nostivat Suomen vesistä lähes 10 miljoonaa kiloa vähemmän kalaa kuin edellisvuonna – silakkasaalis jäi surkeaksi

Silakkaa kalastettiin viime vuonna noin seitsemän miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2021.

Salli Koivunen

Turun Sanomat

27.01.

Kaupallisten kalastajien saalis jäi vuonna 2022 edellisvuodesta lähes kymmenellä miljoonalla kilolla. Kaikkiaan kalaa nostettiin 88 miljoonaa kiloa.

Suurin osa, yhteensä 95 prosenttia kaikesta suomalaisesta ammattikalastuksen saaliista oli silakkaa ja kilohailia.

Silakkaa on 2000-luvun aikana onnistuttu pyytämään 63 miljoonasta jopa 136 miljoonaan kiloon vuodessa. Vuonna 2022 saalis oli ennakkoarvioin mukaan tällä vuosituhannen kolmanneksi surkein: silakkaa kalastettiin noin 70 miljoonaa kiloa. Määrä väheni edellisvuodesta noin seitsemällä miljoonalla kilolla.

– Suurin osa silakkasaaliista oli vähintään 10 metriä pitkien, troolilla kalastavien alusten pyytämää. Näiden alusten määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt kolmanneksella, viime vuonna niitä oli 32. Myös saaliiksi saadun silakan määrä pyyntiaikaa kohden on vaihdellut. Viime vuonna silakkaa saatiin noin 1 600 kiloa ja kymmenen vuotta aikaisemmin 2 200 kiloa troolin vetotuntia kohden, Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti kertoo tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Silakan kehitystä ja lisääntymispotentiaalia on seurattu Turun yliopiston Seilin tutkimusasemalla 1980-luvulta lähtien. Seilissä tehdyn tutkimuksen ansiosta on tarkentunut, miksi kalalaji on alkanut nähdä nälkää.

Lue lisää erikoisartikkelista: Jari Hänniselle asuminen ja meren tutkiminen Seilissä oli unelma, joka toteutui. Nyt hänen on kuitenkin lähdettävä, 20 vuoden jälkeen

Merellä työskenteli viime vuonna alle tuhat kaupallista kalastajaa. Heistä suurin osa kalasti verkoilla tai rysillä rannikolla. Rannikkokalastuksen yleisin saalislaji oli ahven, jota sai saaliiksi noin 750 kaupallista kalastajaa.

Ahvenen lisäksi myös viime vuoden muikku- ja kuoresaalis oli keskimääräistä suurempi, mutta lohen, taimenen, siian, kuhan ja särjen saalis jäi edelleen pieneksi.

– Aktiivisten kalastajien määrä on huvennut kymmenen viime vuoden aikana reilusta 2 100 kalastajasta alle puoleen. Myös kalastajien ikääntyminen sekä hylkeiden ja merimetsojen runsastuminen ovat vaikuttaneet kalastuksen määrään, yliaktuaari toteaa.

Seuraa ja lue uutisia aiheesta

Keskustelut (2)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin

Vastaa

Ari Hyvönen27.01.

No

Viimeisten laskentojen mukaan Itämeren hyljekanta on yli 40000 yksilöä. Jos laskennallisesti lasketaan hylkeen ruuan tarve kilo päivässä kalaa mistä suuri osa on silakkaa, em hyljepolpulaatio pistelee 14,5 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Kun huomioidaan, että aikuinen harmaahylje tarvitsee 5+ kiloa kalaa päivässä niin selitys kalansaaliiden pienemiseen alkaa olla selvillä. Ok myönnän vihreiden ideologían, kala tulee kaupan tiskiltä, ei sitä tarvitse hykeiltä pyydystää.

Ilmoita asiaton viesti

Vastaa

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Peruuta