Koronapandemian aikana rahapelaajien ongelmat pahenivat – sosiaalinen tuki ei aina suojaa, vaan voi myös haitata
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat selvittivät koronapandemian aikaiseen ongelmalliseen rahapelaamiseen yhteydessä olevia psykososiaalisia riskitekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisyys oli merkittävä riskitekijä pandemia-ajan rahapeliongelmille.
3000 vastaajan aineisto kerättiin huhtikuussa 2021 Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta 18–75-vuotiailta aikuisilta. Vastaajista 2022 oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana.
– Yksinäisyys on ollut riskitekijä rahapeliongelmille jo ennenkin, mutta pandemia-ajan sosiaalinen eristäytyminen on entisestään voimistanut yksinäisyyden negatiivisia vaikutuksia. Merkitykselliset ihmissuhteet ovat hyvinvoinnille elintärkeitä ja niiden puute johtaa moniin ongelmiin, tutkijatohtori Anu Sirola kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, olisivatko sosiaalinen tuki tai henkinen selviytymiskyky voineet suojata ongelmalliselta rahapelaamiselta pandemia-aikana. Odotusten vastaisesti näyttöä näiden suojaavasta vaikutuksesta ei löytynyt, vaan sosiaalinen tuki jopa lisäsi todennäköisyyttä rahapeliongelmille. Tämä voi selittyä esimerkiksi tuen muodolla.
– Sosiaalinen tuki voi pahentaa rahapeliongelmaa, jos tuki perustuu liialliseen rahapelaamisen ihannointiin, kuten monissa verkon rahapeliyhteisöissä tapahtuu. Lisäksi ongelmia usein salaillaan läheisiltä, eikä lähipiiriltä saatu tuki tällöin välttämättä ulotu peliongelmiin, Sirola pohtii.
Rahapeliongelmat alkavat usein kehittyä jo nuoruusiässä, ja nuoret aikuiset olivat myös tämän tutkimuksen perusteella kaikkein alttiimpia rahapeliongelmille.
Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.
