Turkulaistutkimus: Turvapaikkaa hakevilla ja ulkomaalaistaustaisilla lapsilla on paljon psykiatrisia oireita
Vanhemmat raportoivat maahanmuuttotaustaisilla lapsilla runsaasti psykiatrisia oireita, kertoo Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Lääketieteen lisensiaatti Heidi Parviainen tarkasteli turvapaikkaa hakevien lasten mielenterveyttä vanhempien mielenterveyden asiayhteydessä. Lisäksi hän selvitti, millaisia vanhemmuuden mahdollisuuksia vastaanottokeskuksen tilat tarjoavat. Parviainen tutki myös ulkomaalaistaustaisten lasten tunnetason kiinnittymistä ja mielenterveyttä kouluympäristössä.
Väitöskirjan tulosten perusteella vastaanottokeskuksen tilat sekä edistivät että estivät vanhemmuuden toteuttamista. Erityisesti lasten tilat ja aktiviteetit, jotka mahdollistavat ikätasoisen leikin ja oppimisen, tukivat vanhemmuutta. Myös perheiden yksityisyyden säilyttäminen koettiin tärkeäksi.
– Maahanmuutto on riski hyvinvointia tukeville tunnetason siteille, koska paikkaa vaihdettaessa siteitä katkeaa ja muodostuu. Vastaanottokeskuksissa olisikin tärkeää tukea vanhempien mahdollisuuksia luoda arkisia rutiineja ja vahvistaa siten kuulumisen tunteita. Myös vanhempien mahdollisuudet luoda sosiaalisia suhteita ovat tärkeitä kuulumisen tunteelle, Parviainen korostaa.
Tutkimus kohdistui äskettäin maahan saapuneisiin 2–12-vuotiaisiin turvapaikanhakijalapsiin ja heidän vanhempiinsa, 2–6-vuotiaiden vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijalasten vanhempiin sekä ulkomaalais- ja suomalaistaustaisiin 1.–3.-luokkalaisiin koululaisiin ja heidän vanhempiinsa.
Tutkimuksessa selvisi myös, että ulkomaalaistaustaisten pikkukoululaisten kiinnittyminen kouluun tunnetasolla oli heikompaa kuin suomalaistaustaisilla. Tiedetään, että hyvä kiinnittyminen kouluun tunnetasolla yhdistyy hyvään koulumenestykseen ja parempaan psyykkiseen vointiin.
Parviaisen mukaan väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa maahanmuuttotaustaisten lasten kehityksen tukemisesta yhdistämällä paikan, vanhemmuuden ja lapsen mielenterveyden kysymyksiä.
– Olisi tärkeää kehittää arjen ympäristöjä vanhemmuutta ja lapsen mielenterveyttä tukevaan suuntaan. Tämä edellyttäisi yhteistyötä mielenterveyden, maantieteen ja opetusalan ammattilaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten kesken, Parviainen pohtii.
Heidi Parviainen esittää väitöskirjansa ”Mental health of asylum-seeking and immigrant-background children – Psychosocial development in relational and spatial contexts” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Osmo Järvi -luentosalissa perjantaina 3.helmikuuta. Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Puura Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sari Stenholm Turun yliopistosta. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
