Turvapaikanhakijat

Turkulaistutkimus: Turvapaikkaa hakevilla ja ulkomaalaistaustaisilla lapsilla on paljon psykiatrisia oireita

MARTTIINA SAIRANEN
Pansion vastaanottokeskukseen saapuu edelleen sotaa pakenevia ihmisiä Ukrainasta. Väitöstutkimuksen mukaan vastaanottokeskuksen tilat olivat merkityksellisiä turvapaikanhakijoiden vanhemmuudelle. Tilat sekä estivät että edistivät vanhemmuuden toteuttamista.
Pansion vastaanottokeskukseen saapuu edelleen sotaa pakenevia ihmisiä Ukrainasta. Väitöstutkimuksen mukaan vastaanottokeskuksen tilat olivat merkityksellisiä turvapaikanhakijoiden vanhemmuudelle. Tilat sekä estivät että edistivät vanhemmuuden toteuttamista.

Vanhemmat raportoivat maahanmuuttotaustaisilla lapsilla runsaasti psykiatrisia oireita, kertoo Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Lääketieteen lisensiaatti Heidi Parviainen tarkasteli turvapaikkaa hakevien lasten mielenterveyttä vanhempien mielenterveyden asiayhteydessä. Lisäksi hän selvitti, millaisia vanhemmuuden mahdollisuuksia vastaanottokeskuksen tilat tarjoavat. Parviainen tutki myös ulkomaalaistaustaisten lasten tunnetason kiinnittymistä ja mielenterveyttä kouluympäristössä.

Väitöskirjan tulosten perusteella vastaanottokeskuksen tilat sekä edistivät että estivät vanhemmuuden toteuttamista. Erityisesti lasten tilat ja aktiviteetit, jotka mahdollistavat ikätasoisen leikin ja oppimisen, tukivat vanhemmuutta. Myös perheiden yksityisyyden säilyttäminen koettiin tärkeäksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Maahanmuutto on riski hyvinvointia tukeville tunnetason siteille, koska paikkaa vaihdettaessa siteitä katkeaa ja muodostuu. Vastaanottokeskuksissa olisikin tärkeää tukea vanhempien mahdollisuuksia luoda arkisia rutiineja ja vahvistaa siten kuulumisen tunteita. Myös vanhempien mahdollisuudet luoda sosiaalisia suhteita ovat tärkeitä kuulumisen tunteelle, Parviainen korostaa.

Tutkimus kohdistui äskettäin maahan saapuneisiin 2–12-vuotiaisiin turvapaikanhakijalapsiin ja heidän vanhempiinsa, 2–6-vuotiaiden vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijalasten vanhempiin sekä ulkomaalais- ja suomalaistaustaisiin 1.–3.-luokkalaisiin koululaisiin ja heidän vanhempiinsa.

Tutkimuksessa selvisi myös, että ulkomaalaistaustaisten pikkukoululaisten kiinnittyminen kouluun tunnetasolla oli heikompaa kuin suomalaistaustaisilla. Tiedetään, että hyvä kiinnittyminen kouluun tunnetasolla yhdistyy hyvään koulumenestykseen ja parempaan psyykkiseen vointiin.

Parviaisen mukaan väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa maahanmuuttotaustaisten lasten kehityksen tukemisesta yhdistämällä paikan, vanhemmuuden ja lapsen mielenterveyden kysymyksiä.

– Olisi tärkeää kehittää arjen ympäristöjä vanhemmuutta ja lapsen mielenterveyttä tukevaan suuntaan. Tämä edellyttäisi yhteistyötä mielenterveyden, maantieteen ja opetusalan ammattilaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten kesken, Parviainen pohtii.

Heidi Parviainen esittää väitöskirjansa ”Mental health of asylum-seeking and immigrant-background children – Psychosocial development in relational and spatial contexts” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Osmo Järvi -luentosalissa perjantaina 3.helmikuuta. Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Puura Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sari Stenholm Turun yliopistosta. Väitöksen alana on kansanterveystiede.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.