Rataurakoitsijoiden työnantajaliitto pettyi ministeriön selvitykseen: "Ei yhtään oikeaa syytä jarrutella hankkeiden eteenpäin viemistä"
Valtiovarainministeriön teettämä selvitys Suomen suurten ratahankkeiden investointiedellytyksistä ja rahoitustavoista on pettymys rakennusteollisuudelle, linjaa toimiala- ja työnantajaliitto Infra ry. Liiton toimitusjohtaja Paavo Syrjö näkee, ettei raportista irtoa konkreettisia esityksiä hankkeiden rahoitusmalleista.
– Selväksi tulee vain, että hankeyhtiöt eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia, ja suurin osa niiden kustannuksista joudutaan kattamaan verorahoilla, Syrjö sanoo tiedotteessa.
Valtiovarainministeriön selvityksessä arvioidaan, että yksityiset rahoittajat ja eläkesijoittajat edellyttäisivät hankkeelta valtion takausta, joten julkinen sektori kantaisi niidenkin investointeihin liittyvät riskit.
Infran kannanotossa esitetään, että hankkeista saadut tulot kuitenkin kattaisivat hankeyhtiöihin liittyvät menot.
– Esimerkiksi Suomiradan toteuttamisen osalta on selvityksessä löydetty 1,7 miljardia euroa pelkästään kiinteistönkehitystuottoja. Hankeyhtiön julkiseen rahoitukseen menee keskimäärin 47 miljoonaa euroa vuodessa.
Liiton mukaan selvityksessä ei ole tarvittavalla tarkkuudella avattu esimerkiksi ratahankkeiden verohyötyjä tai työssäkäyntialueiden kasvusta koituvia hyötyjä. Tiedotteessa kritisoidaan myös sitä, että hankkeiden ilmastovaikutuksia on arvioitu rakennussektorin nykyisten päästöjen perusteella ja huomautetaan, että rakennusteollisuudella on kunnianhimoiset tavoitteet rakentamisen aikaisten ilmastopäästöjen leikkaamiseksi.
Paavo Syrjö linjaa, ettei selvitys anna yhtään oikeaa syytä jarrutella ratahankkeiden eteenpäin viemistä. Hänen mukaansa on päinvastoin lupaavaa, että esimerkiksi eläkeyhtiöillä on kiinnostusta lähteä niiden rahoittajiksi.
– Seuraavalla hallituskaudella valtion kannattaa myös luopua osasta omaisuuttaan ja kohdentaa myyntituotoista miljardi väyläinvestointeihin. Kolmas rahoitustapa, joka selvityksessä jää melko vähälle huomiolle, on EU-rahoitussannon parantaminen.
Syrjö peräänkuuluttaa, että Suomen pitää nostaa liikennepolitiikka EU-politiikkansa prioriteetiksi.
Infra ry edustaa liittoyhteisö Rakennusteollisuus RT:ssä infra-alaa kuten rataurakoitsijoita. Infraan kuuluu noin 1 600 jäsenyritystä.
Lue myös:
Ministeri Annika Saarikko ministeriön selvityksestä: Tunnin junan järkiperusteet vähenevät
