Saimaannorppa ei ehkä olekaan nykyisten itämerennorppien lähisukulainen, kerrotaan Oulun yliopiston tiedotteessa.
Oulun, Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen sekä kansainvälisten tutkimuslaitoksien tuoreessa tutkimuksessa verrattiin saimaannorpan historiallisia mtDNA-sekvenssejä muiden norppien sekvensseihin. Tulosten mukaan saimaannorppa ei vaikuttaisi olevan lähisukua ainakaan nykyisille itämerennorpille eikä myöskään Vienanmeren ja Laatokan norpille. Tutkimus on julkaistu tammikuussa tieteellisessä Ecology and Evolution -lehdessä.
Saimaannorppia (Pusa hispida saimensis) elää ainoastaan Saimaalla, jonne sen on aiemman tiedon mukaan ajateltu jääneen eristyksiin muista norpista noin 9000 vuotta sitten, kun jääkauden päättyessä maankohoaminen katkaisi väylän Itämereen. Uuden tutkimuksen tulokset eivät näyttäisi tukevan perinteistä käsitystä. Tutkijoiden mukaan tulos on yllättävä.
– Tutkimustuloksia voisi selittää se, että norpalla on ollut useita muuttoaaltoja Itämereen ja välillä laji olisi hävinnyt sieltä. Saimaannorpat voisivat siis edustaa nykyisiä itämerennorppia aiemmasta muuttoaallosta Saimaaseen kulkeutuneita jälkeläisiä, pohtii Oulun yliopiston professori Jouni Aspi pohtii.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Matti Heino puolestaan sanoo, että vaihtoehtoinen saimaannorpan alkuperä voisi olla polveutuminen muinaisesta järvestä, joka sijaitsi Fennoskandian mannerjäätikön reunalla.
– Varmoja todisteita ei kuitenkaan ole, ja saimaannorpan syntyhistorian selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia, Heino jatkaa.
Lisäksi tutkijat havaitsivat, että saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on laskenut 1900-luvulla ihmisen vaikutuksesta. Suurimmat uhat ovat kalanpyydyskuolleisuus, ilmastonmuutos ja ihmislähtöinen häirintä sekä pienen populaation vähäinen geneettinen vaihtelu. Norppien määrä on kasvanut hitaasti ja jäljellä olevat yli 400 yksilöä ovat edelleen erittäin uhanalaisia.
