Ulkoministeriö ja edustustot antoivat viime vuonna konsulipalveluita yhteensä noin 256 000 asiakkaalle ja neuvontapalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan. Ulkoministeriön ympärivuorokautista päivystystä tekevään päivystyskeskukseen tuli viime vuoden aikana yli 8000 yhteydenottoa.
Eniten avustustapauksia oli suomalaisten suosimissa matkailumaissa, eli Espanjassa, Virossa, Saksassa, Thaimaassa ja Ruotsissa.
Viime vuonna ulkoministeriön konsuliasioiden yksikkö osallistui 652:n ulkomailla tapahtuneen kuolemantapauksen käsittelyssä. Ulkomailla rikoksen uhriksi joutuneita oli yhteensä 171, pidätettyjä ja vangittuja 184 ja sairaustapauksen vuoksi avustusta tarvinneita 303. Vangittujen määrässä ei ole mukana Pohjoismaita, sillä tapaukset järjestyvät suorin viranomaisyhteyksin Pohjoismaiden välillä.
Määrissä on jonkin verran nousua vuodesta 2021.
Suomen edustustot myönsivät maailmalla viime vuonna 23 297 uutta passia ja 4 373 henkilökorttia. Määrät ovat kasvaneet edellisvuodesta.
Viime vuoden suurin konsulikriisitilanne syntyi Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa, jolloin sodan jaloista avustettiin pois kymmeniä suomalaisia. Suomalaisten matkailijoiden suojelun kannalta merkityksellisiä ihmisen tai luonnon aiheuttamia kriisi- ja poikkeustilanteita oli maailmalla kaikkiaan lähes sata. Näistä nousivat esille erityisesti maiden sisäiset konfliktit ja levottomuudet esimerkiksi Etiopiassa ja Iranissa. Myös luonnononnettomuudet kuten maanjäristykset työllistivät ulkoministeriötä.
Ulkoministeriön julkaisemat matkustustiedotteet eri maista kiinnostivat suomalaisia, ja ne ovatkin edelleen ulkoministeriön ulkoisten verkkosivujen luetuinta sisältöä. Viime vuonna lukijoita kiinnostivat niistä eniten Espanjan, Italian ja Kreikan tiedotteet. Myös Ukrainan matkustustiedote alkoi kiinnostaa, kun maan turvallisuustilanne heikentyi.
Lähes 178 000 matkailijaa teki viime vuonna ulkoministeriölle matkustusilmoituksen. Yhteensä ilmoituksia tehtiin 203 maahan tai alueelle. Eniten ilmoituksia tehtiin Espanjaan, Kreikkaan, Italiaan ja Turkkiin.
– Matkustusilmoituksen kautta ministeriö saa kriisitilanteessa nopeasti yhteyden matkailijaan, jos maan turvallisuustilanne niin vaatii. Myös ulkomaille pysyvästi tai toistaiseksi muuttavan kannattaa tehdä matkustusilmoitus, sanoo konsuliyksikön päällikkö Outi Saarikoski.
Suomalaismatkailijoiden kohtaamat ongelmat sekä tiedontarve maailmalla ovat yleistyneet matkailun jälleen lisäännyttyä. Viime vuoden yleisimpiä yhteydenoton syitä päivystyskeskukseen olivat erilaiset passiin liittyvät huolet ja kysymykset esimerkiksi passin katoamisesta tai vanhenemisesta.
– Aina ei riitä, että passi on voimassa matkan ajan. Joidenkin maiden viranomaiset vaativat, että passi on voimassa vielä useita kuukausia matkan jälkeen. Jos olet monikansalainen, paikalliset viranomaiset saattavat edellyttää etenkin maasta poistuttaessa myös toisen kotimaan passin esittämistä. Pidä siis passista huolta ja säilytä se turvallisessa paikassa. Älä koskaan jätä passia tai muitakaan arvotavaroita esimerkiksi vuokra-autoon matkallasi. Sieltä se lähtee helposti varkaiden matkaan, Saarikoski muistuttaa.
Uuden passin tai muun matkustusasiakirjan hankkiminen ulkomailla voi käytännössä edellyttää pitkää matkaa lomakohteesta pääkaupunkiin. Oleskelun pitkittymisestä tulee helposti vaivaa ja lisäkuluja, kuten majoitus- ja matkakuluja ja passimaksu.
Ulkoministeriön konsulipalvelut suositteleekin ottamaan matkavakuutuksen ennen matkaa. Suomalaisen sairasvakuutuksen omaava voi eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa oleskellessaan siellä tilapäisesti. Asiakkaan maksettavaksi jää ainoastaan omavastuuosuus.
Kortilla ei voi saada sairaankuljetusta Suomeen ja sairaalalaskut voivat nopeasti nousta tuhansiin euroihin. Esimerkiksi ambulanssilennot Suomeen maksavat kymmeniä tuhansia euroja.
