Arvostuksen puute joko työpaikalla tai muilla elämän osa-alueilla vaikuttaa arkeen kokonaisvaltaisella tavalla, heikentää työviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Mehiläisen organisaatiopsykologi Pekka Tölli on huolestunut siitä, että arvostuksen puute työpaikoilla voi lisätä työntekijöiden vaihtuvuutta, jos ihmiset uskovat, ettei heidän työpanoksensa tule huomioiduksi eivätkä he ole merkityksellinen osa työyhteisöä.
Arvostuksen puute voi aiheuttaa fyysistäkin oireilua, kuten epämääräistä pahoinvointia, aikaansaamattomuutta tai tyytymättömyyttä omaan elämään. Ilmiö ei ole uusi, mutta arvostuksen merkitys on entisestään korostunut korona- ja hybridiajan myötä, kun toisten kohtaamisesta on tullut vaikeampaa.
– Meillä kaikilla on perustarve tulla nähdyksi. Arvostuksen osoittamista ei ole vain satunnaiset kiitokset, vaan kyse on siitä, että minä näen sinut, ymmärrän sinua ja sinulla on minulle väliä. Arvostuksen tarvetta voi verrata ravintoon: me tarvitsemme sitä monipuolisesti ja toistuvasti, jotta voimme hyvin, Pekka Tölli kertoo.
Tölli uskoo arvostuksen puutteella olevan suoria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.
Jos ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi hän haluaa kehittyä ja antaa itsestään enemmän. Tämä näkyy Töllin mukaan korkeampana työtyytyväisyytenä. Hän pitää arvostuksen puutetta yhtenä suurimmista syistä työntekijöiden vaihtuvuudelle, sillä kokemus arvottomuudesta voi johtaa usein tunteeseen siitä, että ei kuulu porukkaan.
Arvostusta voi osoittaa pysähtymällä toisen äärelle. Töllin mukaan on ymmärrettävä, että ihmiset tarvitsevat arvostusta paitsi suorituksistaan, myös ihmisenä. Pelkkä kiitos ei riitä palautteeksi tehdystä työstä.
Tilanteessa kohdistuu voimakasta painetta esihenkilöihin, joihin kohdistuu vaatimuksia sekä johdon että tiimin suunnalta. Lisäksi esihenkilöilläkin on tarve tulla arvostetuksi.
– Jokaisen, mutta erityisesti esihenkilön, olisi hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, mistä asioista, millä tavalla ja keneltä kaipaa arvostusta? On hyvä pohtia, kaipaanko sitä alaisilta, omalta esihenkilöltä, johdolta tai kollegoilta. Tämän määrittely on keskeistä, sillä ihmiset ympärillämme eivät useinkaan tiedä sitä, mitä kaipaamme. Siksi sitä on hyvä pyytää suoraan.
Esihenkilön esimerkillä on Töllin mukaan iso merkitys suunnan ohjaamisessa.
- Arvostus jaetaan pääpiirteittään kolmeen osaan: arvostaviin sanoihin, tekoihin ja kohtaamiseen. Näistä painottaisin erityisesti arvostavaa, toisen äärelle pysähtyvää kohtaamista. Esihenkilöllä on valta ohjata yhteisön toimintakulttuuria. Kun esihenkilö osoittaa toiminnallaan arvostusta, tarttuu se helpommin myös muihin, Tölli sanoo.
- Jos työyhteisön ongelmia on hankala hahmottaa sisältäpäin, voi ulkopuolinen apu olla tarpeen, hän lisää.
MISTÄ ON KYSE?
Organisaatiopsykologin 5 ajatusta arvostavampaan työkulttuuriin
Tunnista mistä toivot saavasi arvostusta.
Ole totuudenmukainen.
Toistuvuus on tärkeää.
Arvostus rakentuu arkisista teoista
Ota arvostus vastaan kuin kaunis lahja.
Lähde: Mehiläinen
