Energiateollisuus kertoo, millä keinoin Suomessa on selvitty energiakriisistä tähän asti – "Muutosten suunta lupaa hyvää"
Suomessa on selvitty energiakriisistä nostamalla kotimaista tuotantoa ja vähentämällä kulutusta, toteaa energia-alan etujärjestö Energiateollisuus.
Energiateollisuuden sähkötilastojen mukaan Suomessa kulutettiin sähköä joulukuussa jopa 16 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä ymmärtää kuluttajien huolen sähkön kallistuessa.
– Samaan aikaan täytyy kuitenkin olla myös tyytyväinen siitä, että onnistuimme vähentämään kulutusta ja kasvattamaan kotimaista päästötöntä tuotantoa vähentyneen tuonnin kompensoimiseksi, Leskelä sanoo tiedotteessa.
Kaasun ja sähkön tuonti Venäjältä päättyi viime toukokuussa. Kaasun tuonnin katkeaminen vähensi dramaattisesti kaasun käyttöä. Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin vajaa kymmenes Suomessa kulutetusta sähköstä. Toukokuusta lähtien venäläistä sähköä ei tuotu lainkaan.
Energiayhteistyön katkeamisen seurauksena sähköntuonti laski kokonaisuudessaan 17,8 terawattitunnista 12,5:een. Tuonti Pohjoismaista kasvoi 0,4 terawattituntia, ja kotimainen kulutus laski 5,4 terawattituntia. Tuonnin päättyminen Venäjältä kompensoitiin siis leikkaamalla kulutusta. Sähkön nettotuonti väheni peräti 28 prosenttia.
Kotimainen tuotanto jatkoi edellisen vuoden tasolla, mutta tuotannon sisällä oli vaihtelua. Olkiluoto 3 tuotti hetkittäin runsaastikin sähköä ja ydinvoiman osuus sähkön tuotannosta nousi 2,3 prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Sen osuus oli 35 prosenttia kotimaisesta tuotannosta. Tuulivoiman osuus kasvoi vastaavasti 43 prosentilla. Tuulella tuotettiin 16,7 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä.
Energian hintakriisi alkoi kaasun hinnan noususta, joka aiheutui Venäjän tietoisesta pyrkimyksestä sotkea Euroopan energiamarkkinoita. Kaasun kohonnut hinta romahdutti sen energiakäytön ja kaasun osuus sähköntuotannosta laski 5,3 prosentista 1,5 prosenttiin. Kaasun käytön väheneminen vähensi myös sähkön tuotannon päästöjä, huolimatta siitä, että kivihiiltä ja turvetta käytettiin jonkin verran edellistä vuotta enemmän. Energiateollisuuden mukaan päästöt ovat nyt olleet kolme vuotta jokseenkin samalla tasolla, alennuttunaan sitä ennen nopeasti.
– Odotin, että päästöt olisivat viime vuonna kasvaneet hiilen ja turpeen käytön kasvun myötä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Odotamme päästöjen kääntyvän taas tänä vuonna selvään laskuun, Jukka Leskelä sanoo.
Kuiva syksy vähensi jonkin verran vesivoiman tuotantoa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kokonaisuudessaan vesivoimavuosi oli normaali kahden tavanomaista paremman vesivuoden jälkeen. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto laski jonkin verran samoin kuin biomassan osuus sähköntuotannossa. Puuenergialla ja turpeella tuotettiin reilut 17 prosenttia sähköstä viime vuoden aikana.
– Muutosten suunta lupaa hyvää. Olemme saamassa lisää päästötöntä tuotantoa, ja jos investointiedellytykset pysyvät hyvinä, meiltä riittää pian sähköä jopa vientiin. Samalla pystymme tarjoamaan yhä houkuttelevamman ympäristön puhtaan sähkön varaan rakentuville teollisuuden investoinneille, Leskelä toteaa.
