Naali

Äärimmäisen uhanalainen naali pesi historiallisesti Suomessa – "Parikymmentä vuotta tehdyn suojelutyön tulokset näkyivät ilahduttavalla tavalla"

SSS/KIRSI -MAARIT VENETPALO
Naalien määrä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa on kasvussa. Laji on kuitenkin Suomessa äärimmäisen uhanalainen, kun taas Norjassa ja Ruotsissa erittäin uhanalainen. Arkistokuva.
Naalien määrä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa on kasvussa. Laji on kuitenkin Suomessa äärimmäisen uhanalainen, kun taas Norjassa ja Ruotsissa erittäin uhanalainen. Arkistokuva.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa varmistettiin viime kesänä yhteensä 164 naalinpesintää. Yksi näistä oli Enontekiön tunturialueella, jossa naali pesi kesällä onnistuneesti ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen.

Metsähallituksen tiedotteen mukaan Ruotsissa ja Norjassa päästiin ennätyksellisiin pesintätuloksiin, kun naalinpentuja todettiin kolmessa maassa yhteensä 762. Suomessa naali on edelleen äärimmäisen uhanalainen ja sekä Norjassa että Ruotsissa erittäin uhanalainen.

– Parikymmentä vuotta tehdyn suojelutyön tulokset näkyivät ilahduttavalla tavalla naalin pesintöinä viime kesänä. Suojelutyötä pitää kuitenkin systemaattisesti jatkaa. Esimerkiksi lämpenevä arktinen ilmasto on uhka elpyvälle naalikannalle, ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessa naalikannan seurannasta ja käytännön suojelutoimista vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. WWF tarjoaa tukea seurantatyöhön sekä käytännön suojelutoimiin, kuten naalin ruokinta-asemien ylläpitoon Tunturi-Lapissa.

– Odotettavissa on hyvä myyrä- ja sopulivuosi, mikä voi ennustaa lisää naalin pesintöjä Suomessa. Vaikka naalit syövät hyvällä ruokahalulla ruokinta-asemien koirannappuloita, myyrät ja sopulit ovat niiden luonnollista ravintoa, jonka turvin pesintäyritykseen yleensä vasta ryhdytään, ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:stä kertoo.

Ruotsi ja Norja ovat julkaisseet yhteisen naaliraportin vuodesta 2018 lähtien, jonka tekemisessä Suomi oli mukana nyt ensimmäistä kertaa. Raportin lisäksi valmisteilla on maiden yhteinen naalin suojelun tavoitteet ja keinot tuleviksi vuosiksi sisältävä suojeluohjelma.

Kaikkiaan naalien määrä on kasvanut pohjolassa koko 2000-luvun ajan. Vuosituhannen vaihteessa naaleja arvioitiin olevan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa yhteensä 40–60 yksilöä, kun nyt kannan kooksi arvioidaan 559 aikuista naalia.

Yksi merkittävä tekijä naalikannan vahvistumisessa on tarhalla syntyneiden, luonnonkantaa edustavien naalien vapauttaminen Norjassa Suomen ja Ruotsin rajojen tuntumaan. Suomessakin viime kesänä pentuja tuottaneen parin naaras vaikuttaa DNA-näytteen perusteella olevan vuonna 2018 Varangille vapautetun naalin jälkeläinen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.