Raskaus

Tutkimus paljastaa raskausajan elintavoilla olevan merkitystä lapsen kognitiivisessa, kielellissä ja motorisessa kehityksessä – "Havaintomme on ainutlaatuinen"

TS/MARTTIINA SAIRANEN
Raskausajan elintavoilla on suuri merkitys lapsen hermostollisen kehityksen säätelijöinä.
Raskausajan elintavoilla on suuri merkitys lapsen hermostollisen kehityksen säätelijöinä.

Raskausajan diabeteksella voi olla epäsuotuisia vaikutuksia 2-vuotiaan lapsen hermostolliseen kehitykseen, selviää Turun yliopiston tuoreesta äiti-lapsi-tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten äidin raskausdiabetes, lihavuus ja ravinto raskausaikana vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen 2-vuotiaana.

Kehitystutkimuksella selvitettiin lapsen kognitiivista, kielellistä ja motorista kehitystä. Äideiltä mitattiin rasvaprosentti ja raskausdiabetes diagnosoitiin sokerirasituskokeella. Raskaudenaikaista ravinnonsaantia selvitettiin ravinnonlaatu- ja kalankäyttökyselyillä.

– Lasten kehitys oli aineistossamme keskimäärin normaalia. Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että lapsilla, joiden äideillä oli todettu raskausdiabetes, oli heikommat kielellisen kehityksen taidot 2-vuotiaana verrattuna lapsiin, joiden äideillä ei todettu raskausdiabetesta, toteaa väitöskirjatutkija Lotta Saros Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Raskausdiabetes ja lihavuus, etenkin korkea kehon rasvamassan määrä, vaikuttavat epäsuotuisasti äidin aineenvaihduntaan ja nostavat elimistön tulehdustilaa. Nämä ovatkin todennäköisiä mekanismeja, joilla ne vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi äidin kehon rasvaprosentti oli yhteydessä lapsen heikompiin taitoihin niin kognitiivisen, kielellisen kuin motorisenkin kehityksen osa-alueella.

– Havaintomme on ainutlaatuinen, sillä aiemmissa tutkimuksissa ei ole selvitetty äidin kehonkoostumuksen yhteyttä lapsen hermostolliseen kehitykseen, toteaa Saros.

Tutkimuksessa todettiin myös, että äidin parempi ruokavalion ravitsemuksellinen laatu oli yhteydessä lapsen parempaan kielelliseen kehitykseen. Vastaava tulos havaittiin myös äidin kalankäytön ja lapsen hermostollisen kehityksen välillä.

Tulokset ovat yhteneväiset, sillä hyvälaatuinen ruokavalio sisältää tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja, joita saadaan muun muassa kalasta. Pehmeät rasvat, etenkin omega-3-rasvahapot, edistävät lapsen hermoston kehitystä.

– Kokonaisvaltainen, terveyttä edistävä ruokavalio raskausaikana voi olla hyödyllinen etenkin niiden äitien lasten hermostollisen kehityksen kannalta, jotka kuuluvat raskausdiabeteksen riskiryhmään lihavuuden tai ylipainon takia, pohtii professori Kirsi Laitinen, joka johtaa tutkimuksen toteuttanutta Varhainen Ravitsemus ja Terveys -tutkimusryhmää Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jackalope
Toinen merkittävä tutkimus Suomesta
Viikon sisällä julkaistiin myös tutkimus, jonka mukaan tummaihoisilla lapsilla on 500% enemmän autismia kuin kantaväestöllä. Syyksi epäillään (huom, jatkotutkimuksien tarve) raskaudenaikaista D-vitamiini -vajetta, joka johtuu pimeästä talvesta ja siitä, että ei ole ollut tietoa tähän asti miten tärkeitä ne D-vitamiini lisäravinteet tai riittävä auringonvalo talvella ovat. Lapsia ei kuitenkaan välttämättä diagnosoida, ja he eivät varmastikaan saa sopivaa tukea lapsuudessa ja koulussa - kuka tässä maassa edes sellaista saa, en tiedä. Tuskin ainakaan vähemmistöjen edustajat.

Miettikää millaisia vaikutuksia tällä on: sujuuko koulunkäynti ja normaali kehitys ilman oikeaa tukea? Voiko tällä olla vaikutuksia esim. sääntöjen noudattamiseen, loppupeleissä rikollisuuteen?

Tuollaiselle ei yksilö mitään mahda, miten ja missä syntyy, ja miten järjestelmä ei tunnista asioita. Sitten syytetään lapsia ja nuoria vain tekojensa ja taustansa takia, vaikka asia on todella monimutkainen eikä välttämättä yksilöiden käsissä.

Toivoisin että ihmiset miettivät pidemmälle kuin populistiset heitot, joihin ei ikinä löydy lähteitä, tutkimusta tai luotettavaa asiantuntijatietoa tueksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Toinen merkittävä tutkimus Suomesta
Olen samoilla linjoilla. Vuosi vuodelta tulee lisää tietoa siitä, miten tuhannet, kymmenetkin tuhannet eri tekijät vaikuttavat ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen, alkaen siis jo paljon ennen syntymää. Se kuuluisa vapaa tahto ja luonteenlujuus, jota kovasti ihannoidaan, on pieni osa ihmisen kokonaisuutta ja sekin riippuvainen koko ihmisen historiasta.

Olemme niin todella pitkälti perimän ja ympäristön tulosta, että muiden tuomitseminen ihmisinä on järjetöntä. Ihmisen tekoja voi arvioida kriittisesti ja tuomita, ei ihmistä itseään. Toivonkin, että ne, jotka haluavat kommentoida juttua tuomitsemalla "läskit äidit" (näitä löytyy aina), kerrankin hieman hillitsisivät intoaan. Ne "läskit äiditkin" kun ovat suurelta osin perimän ja ympäristön tulosta. Mitä lie heidän äitinsä syöneet raskauden aikana?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukija
Vast: Toinen merkittävä tutkimus Suomesta
Melkein kaikki maahanmuuttajat ovat Suomessa D-vitamiinivaje-vaarassa. Tämä johtuu tummasta ihosta, koska siinä ei kesälläkään muodostu niin paljon D-vitamiinia kuin vaaleaihoisilla. Saati jos iho on peitetty päästä varpaisiin. Tumman ihon suojavaikutus on tarpeen etelämpänä, mutta Suomessa siitä on ainakin tämä haitta.
Neuvoloissa eka käynnillä D-vitamiinimääritys kaikilta maahanmuuttajaäideiltä, ja kontrollinäytteitä tarpeen mukaan, että päästään riittävälle tasolle, kun D-vitamiinia on alettu käyttää. Imeytyminen on yksilöllistä.
Myös suomalaisilla on D-vitamiinipuutetta, joten saman tien kaikilta odottajilta sen voisi tutkia.
Naisten ja äitien kautta tämäkin terveystieto menisi varmimmin perille perheisiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Toinen merkittävä tutkimus Suomesta
Lukija: Tuo sama tuli mieleeni minullakin. Lisäksi nykyihminen viettää yhä suuremman ajan vuorokaudesta sisätiloissa joten se vähäinenkin auringonvalo jää saamatta. Niin äideillä kuin lapsilla. Koulu- ja työmatkatkin tehdään autoissa, siinä kun ennen käveltiin ja pyöräiltiin. Sisällä pysyttiin vain sadekelillä tai kovilla pakkasilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ai_mää_vai
Noniin
Olisiko sitten jo korkea aika lopettaa julkisuudessa oleva ylipainon ihannointi? Sillä kun näyttää olevan todella kauaskantoisia vaikutuksia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.