Tähtitiede

Tähtitieteilijät havaitsivat epätavallisen tähden räjähdyksen Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa – tuo haasteita teorialle tähtien kehityksestä

JUHA PAJU
Tähtitieteilijät havaitsivat supernovana räjähtäneen tähden Turun yliopiston tutkimuksessa. Arkistokuva.
Tähtitieteilijät havaitsivat supernovana räjähtäneen tähden Turun yliopiston tutkimuksessa. Arkistokuva.

Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin supernovana räjähtänyt tähti, joka laajentaa ymmärrystämme suurimassaisten tähtien kehityksen myöhäisistä vaiheista. Supernovaräjähdyksiä syntyy, kun massiiviset tähdet kuolevat. Supernovassa havaittavat alkuaineet antavat viitteitä siitä, millainen kuolevan tähden koostumus on ollut räjähdyshetkellä.

– Tähdet ovat hehkuvia kaasupalloja, jotka koostuvat enimmäkseen luonnon kevyimmästä alkuaineesta, eli vedystä. Tähtien loiste syntyy atomiytimien fuusioreaktiossa luoden raskaampia alkuaineita ja energiaa, kertoo Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen akatemiatutkija Hanindyo Kuncarayakti.

Noin kahdeksan kertaa Auringon massaisilla tai sitä suuremmilla tähdillä on sipulinkuoria muistuttava rakenne, sisältäen eri alkuaineista koostuvia kerroksia. Näissä kerroksissa on vetyä raskaampia alkuaineita, kuten heliumia, hiiltä ja happea.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Elämänsä aikana tällainen tähti voi menettää jopa suurimman osan massastaan. Yleisin syy tälle on ilmiö, jota kutsutaan tähtituuleksi. Auringossa huomattavasti vähäisemmässä määrin tapahtuvaa kaasuvirtausta taas kutsutaan aurinkotuuleksi. Jotkut tähdet menettävät massaansa hyvin voimakkaasti, jolloin niiden vetykuori voi hävitä kokonaan paljastaen tähden sisäkerrokset. Tähden menettämä kaasu saattaa jäädä tähden ympärillä olevaksi aineeksi, Kuncarayakti sanoo.

Tähtitieteilijät ovat aiemmin havainneet supernovia, joissa on runsaasti tähden ympärillä olevaa ainetta, joka sisältää vetyä ja heliumia. Hiilestä ja hapesta koostuvaa tähden ympärillä olevaa ainetta on puolestaan supernovissa havaittu ensimmäisen kerran vasta vuonna 2021. Nämä supernovat edustavat tapauksia, joissa tähdet ovat ennen räjähdystään menettäneet eri määrissä ulkokuorensa ja kerryttäneet ympärilleen ainetta alkaen niiden kevyimmästä ja uloimmasta alkuaineesta, eli vedystä.

Kuncarayaktin johtama tutkijaryhmä on löytänyt supernovan, joka laajentaa käsitystämme suurimassaisten tähtien kokemasta massan menetyksestä. Tutkijat havaitsivat supernovaa Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin avulla.

– Supernovan spektri oli jotain, mitä emme ole ennen nähneet. Siinä oli vahvoja hapen ja magnesiumin spektriviivoja. Supernova pysyi lisäksi kirkkaana epätavallisen pitkään ja oli väriltään harvinaisen sininen, Kuncarayakti kertoo.

Tutkijoiden havainnot viittaavat siihen, että räjähdyksestä peräisin oleva happi- ja magnesiumpitoinen laajeneva kaasu olisi törmännyt tähteä ympäröivään aineeseen. Kyseinen aine on todennäköisesti muodostunut tähden ympärille vain noin 1000 päivää ennen supernovaräjähdystä. Tutkimuksessa tehdyt havainnot antavat siten aikakoneen tavoin tietoa kuolevan tähden viimeisistä vaiheista vain hieman ennen sen räjähdystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Havaitsemalla uuden tyyppisiä supernovia saamme arvokasta tietoa suurimassaisten tähtien myöhäisistä kehityksen vaiheista. Tämä taas tuo uusia haasteita teorialle tähtien kehityksestä, tutkimukseen osallistunut Turun yliopiston tähtitieteen professori Seppo Mattila toteaa.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Astrophysical Journal Letters -sarjassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
yxxy
Olemme, mutta missä ja miksi...
Vakavasti ajatellen kosmos eli ulkoavaruud on äärettömyydessään niin käsittämätön, että onvaikea ymmärtää miten tiede on kyennyt nykytiedon valossa selvittämään järkemme eli kykymme ymmärtää yliitäviä asioita olemassaolostamme. Eipä siksi ole niin isosti hämmästynyt kun kaikille asioille ei ole tiedekään kykenevä näkemään yhteyksiä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Olemme, mutta missä ja miksi...
Avaruus on hyvin käsittämätön myös tutkijoille ja uusia kysymyksiä tulee enemmän mitä vanhoihin löydetään selityksiä. Avaruudesta yritetään löytää selitystä myös kaiken teorialle, joka yhtenäistäisi mikro- ja makromaailman fysikaalliset ilmiöt. Siinä on kuitenkin sama suuntaus, ja teoria tuntuu pakenevan aina vain kauemmaksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.