Rkp tavoittelee viime kerran kaltaista vaalimenestystä Varsinais-Suomessa – toteutuuko Paraisten lumo?
Suomen ruotsalainen kansanpuolue on pitänyt yhden kansanedustajapaikkansa 5–5,5 prosentin osuudellaan Varsinais-Suomessa annetuista äänistä. Täällä kannatus on aavistuksen verran korkeampi kuin koko maassa.
Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019 puolueen äänisaalis nousi sitä edellisistä eduskuntavaaleista runsaalla 2 000 äänellä yhteensä 15 238 ääneen. Puolue tavoittelee vähintään samaa äänimäärää tämän kevään vaaleissa. Toiseen kansanedustajapaikkaan ei ole realistisia mahdollisuuksia, eikä puolueessa sitä taideta odottaakaan.
Melko uskollisista äänestäjistä nauttineen puolueen äänimäärä viime kevään aluevaaleissa notkahti, sillä se sai alle 10 000 ääntä ja 4,7 prosenttia äänistä maakunnassa. Tosin äänestysprosentti oli alle 50 eli selvästi alempi kuin eduskuntavaaleissa.
Puolueen ehdokaslistalla olevista valtaosa on ehdolla eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Kampanjoinnin koukeroihin puolueen piiri tarjoaa mentoriapua kokemattomimmille. Monilla maakunnasta eduskuntaan pyrkivillä on kuitenkin kokemusta useista kuntavaaleista. Puolueen selvä ykkösehdokas eli istuva kansanedustaja, paraislainen Sandra Bergqvist on ollut kuntavaaleissa ehdokkaana vuodesta 2008 alkaen. Bergqvistin äänimäärä edellisissä eduskuntavaaleissa oli hieman alle 3 000 ääntä. Viime eduskuntavaaleissa Rkp kävi vaaleihin ensimmäistä kertaa henkilömuistiin kokonaan omalla listallaan, eikä ollut vaaliliitossa.
On huomion arvoista, että viime eduskuntavaaleissa Rkp:n ehdokkaista toiseksi eniten ääniä sai paraislainen Barbara Heinonen. Bergqvistin 2983 äänistä Heinonen jäi vain 127 ääntä. Puolueen kaksi eniten ääniä saanutta oli siis paraislaisia. Toteutuuko Paraisten lumo tälläkin kerralla, kun ehdokkaana on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Gunilla Granberg? Heinonen toimi aikanaan sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen puheenjohtajana.
Kolmanneksi eniten ääniä vuonna 2019 sai turkulainen Ida Schauman, jonka äänimäärä niin ikään ylitti 2000 rajan. Kuusi turkulaisehdokasta sai yhteensä 5375 ääntä ja viisi paraislaista puolestaan yhteensä 6482 ääntä.
Viime keskiviikkona puolue nimesi viimeisenä ehdokkaanaan tämän kevään vaaleihin turkulaisen merivartijan Niklas Guseffin, joka viime vuoden aluevaaleissa kahmi yli 2 100 ääntä. Äänimäärän nousu edellisiin vaaleihin eli vuoden 2021 kuntavaaleihin oli melkoinen, sillä turkulaisilta heltisi tuolloin vain 62 ääntä.
Mielenkiintoista on nähdä, miten Kaarinan pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Åsa Gustafsson saa kannatusta. Ruotsinkielisten määrä Kaarinassa on kasvanut, ja Gustafsson valittiin aluevaltuustoon viime keväänä reilulla tuhannella äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänisaaliinsa on jäänyt alle neljän sadan. Edellisissä eduskuntavaaleissa ääniä heltisi maakunnasta 578.
Varsinais-Suomessa puolueen ehdokkaiden kotipaikat näissä vaaleissa ovat kaupunkeja ja kuntia, joilla on merenrantaa eli Turku, Kaarina, Parainen, Salo, Kemiönsaari ja Masku. Maakunnan sisäosista ei ehdokkaita löydy, vaikka koko manner-Suomessa Rkp on asettanut ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä Lappia lukuun ottamatta.
Juttu jatkaa Turun Sanomien juttusarjaa, joka käsittelee puolueiden ehdokasasettelua Varsinais-Suomessa huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa.
Lue myös:
Kokoomus jahtaa Turkuun pääministeriä ja viidettä kansanedustajan paikkaa
