Hukkuneet

Suomessa hukkui vuonna 2022 vähemmän ihmisiä kuin edellisvuonna, mutta suurin osa hukkumisista silti estettävissä – katso muistilista turvalliseen jäällä liikkumiseen

JORI LIIMATAINEN
Suurin osa hukkumisista on estettävissä, muistuttaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Liitto suosittelee kaikkia kasvattamaan tietoisuuttaan vesi- ja jääturvallisuudesta.
Suurin osa hukkumisista on estettävissä, muistuttaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Liitto suosittelee kaikkia kasvattamaan tietoisuuttaan vesi- ja jääturvallisuudesta.

Suomessa hukkui viime vuonna 94 ihmistä, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH). Hukkuneita oli 63 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2021.

Median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan joulukuussa hukkui kolme ihmistä. SUH kertoo yhden hukkumisista tapahtuneen jäihin vajoamisen seurauksena, kun taas kahdessa muussa tapauksessa tapahtumien kulusta ei ole selvyyttä.

Hukkuneiden määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Keskimäärin 200 ihmistä vuodessa hukkui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun taas viimeisen kymmenen vuoden aikana tapaturmaisesti on hukkunut keskimäärin 147 ihmistä vuodessa. Tapaturmaisesti hukkuneet painottuvat iäkkäisiin ja miehiin.

Vaikka hukkumiset ovat vähentyneet, on määrä silti merkittävä, toteaa SUH:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Valitettava totuus on, että suurin osa hukkumisista on ehkäistävissä. Toimintakyvyn lasku, riskikäyttäytyminen, puutteellinen varustautuminen ja varautuminen vesillä ja jäällä sekä päihteet ovat suurimpia myötävaikuttajia hukkumistapaturmissa, hän sanoo.

Suurin osa vuonna 2022 tapahtuneista hukkumisista on syyltään tuntemattomia, eli tapahtumakulkua ei ole voitu mediatietojen perusteella vahvistaa. Tuntemattomasta syystä hukkui 44 ihmistä.

Vesiliikenteen yhteydessä hukkui 21 ihmistä, kun taas uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä hukkui 20 ihmistä. Jäihin vajoamisen seurauksena hukkui kahdeksan henkilöä. Yksi ihminen hukkui tiputtuaan tahattomasti veteen rannalta tai laiturilta.

Hukkuneista 54 oli miehiä ja kahdeksan naisia. Hukkuneen sukupuoli ei ole selvillä 32 tapauksessa. Hukkumisista 22 tapahtui Etelä-Suomessa, niin ikään 22 Länsi- ja Sisä-Suomessa sekä 21 Itä-Suomessa.

Viime vuonna sekä kesäkuukausina hukkuneiden että jäihin vajonneiden määrä oli edellisvuotta pienempi. Vuonna 2022 kesällä hukkui 55 ihmistä, mikä on 32 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2021.

Kesä oli hukkumisten osalta vuoden synkintä aikaa kuitenkin myös viime vuonna, kertoo Aleksandr Efimov. Efimovin mukaan yksittäistä selittävää tekijää erolle on vaikea löytää.

– Ehkä vuoden 2021 kesän poikkeuksellinen, jo kesäkuussa alkanut hellejakso houkutti ennätysmäärän ihmisiä vesille ja veden äärelle vilvoittelemaan, mikä näkyi etenkin ikääntyneiden lisääntyneinä hukkumisina, hän pohtii.

Viime vuonna jäihin taas vajosi kahdeksan ihmistä, mikä on 15 henkilöä edellisvuotta vähemmän.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Syy tähän voi olla se, että joulukuu 2021 oli kylmä ja vähäsateinen. Jäät vahvistuivat tuolloin nopeasti ja loivat hyvän pohjan vuoden 2022 jäille. Vuosi 2020 taas oli hyvin lämmin joulukuuhun saakka, ja alkutalven 2021 jäät olivat heikkoja, sanoo Efimov.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista 10–30 jäihin vajoamisen seurauksena.

SUH:n muistilista turvalliseen jäällä liikkumiseen

Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.

Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 senttimetriä yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 senttimetrin paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

Näytä lisää
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.