Koko hankkeen saisi haudata yhtä syvälle kuin ydinjätteet. Sähköbusseilla pärjätään paljon paremmin ja linjat helposti muutettavissa.
Turun kaupunkiseutu on pohjoisen euroopan ainoa, siis ainoa 350 000 asukkaan kaupunkiseutu, jossa ei ole raitio tai lähijunaliikennettä. Ja se ei ole turkulaista. viisautta, vaan jälkeen jääneen päätöksenteon sekä kehityksen seurausta.
Onko käyttäjämäärää arvioitu, olettaisin että 350000 liikutaan prosenttitasolla.
Sähköföli ja raitsikka tarttee kuskin, ja toisen reitti voidaan muuttaa tarvittaessa.
Niin kauan kun se 350 000 asukasta ei halua yhteisesti raitsikkaa alueelleen, niin kannattaa arvioida sitä vain siltä osin, kuinka paljon olisi sen suunnitellun nysäreitin varrella mahdollisesti sitä käyttäviä.
Tilannetta voisi verrata Tampereeseen, mikäli reitti Naantalista Kaarinaan ja haara Lietoon toteutettaisiin.
K.T.: Juuri näin.
kommentti: Minäkin ihmettelen, miksi minut lasketaan mukaan, vaikka en koskaan tule pääsemään kyyditettäväksi kotiportailta, tai edes viiden kilometrin päässä kotiportailta.
Olen ymmärtänyt, että raide tulisi kulkemaan Linnankatua myöten kohti satamaa tms. Miten suu pannaan sitten jos kiskoilla tapahtuu jotain, joka vaatii aikaa vievää toimenpiteitä? Tai jos kaikki sataman matkustajatoiminnot siirretään Naantaliin?
Sähköbussin kuski kääntää vain rattia ja ajaa toista reittiä.
Olet ymmärtänyt aivan väärin, ei ratikkaa olla suunniteltu Linnankadulle. Se tulisi menemään rautatieasemalta kohti uutta asuinaluetta Kirstinpuistoa ja sieltä satamaan, jossa on jo nyt uusi asuinalue ja lisää tulee. Kas kun ei vain ne päätepisteet ole merkittäviä, vaan myös se kaikki niiden välissä.
Jos jostain syystä matkustajaliikenne loppuisi Turussa, on reitillä vielä asiakaspohjaa runsain mitoin. Mutta miksi Turun kaupunki siirtäisi matkustajaliikenteen Naantaliin? Olisi aikamoista omaan nilkkaan ampumista.
Ratikkareitti tulee olemaan suurelta osin kaksoisraidetta, tasaisin välimatkoin reitille sijoitetaan vaihteita, joista pääsee ns. vastaantulevan raiteille. Näin koko linja ei lamaannu, vaikka jossain olisi häiriö. Rata lisäksi perustetaan laatoille, joiden alle pääsee kaivamaan katkaisematta kiskoja, eikä liikenne häiriinny.
Ottamalla asioista selvää, vastustamisen argumentit vähenevät merkittävästi.
Arille: Kaunas on 300000 asukkaan kaupunki mielestäni Pohjois- Euroopassa jossa kaupunkiliikenne toimii suuressa määrin trollikoilla ja se toimii hyvin. Toisekseen mainitset 350000 asukkaan kaupunkiseudun. Mitä siihen lasket? Tietääkseni Turun kaupungin asukasluku on alle 200000. Jos lasket mm Liedon ja Naantalinkin Turun kaupunkiseutuun, paljonko ne alueet yhdestä Turun kaupungin keskustan ratikkalinjan pätkästä hyötyvät?
Manterelainen: kuten kirjoitin, puhuin kaupunkiseudusta johon kuuluu noin 350 000 asukasta. En puhunut Turun kaupungin väkiluvusta. Kirjoitin, että seutu on tosiaan ainoa, jossa ei ole raitio- ja lähijunaliikennettä vastaavan kokoisista pohjoisen Euroopan kaupunkiseuduista. Raitioteitä rakennetaan nyt paljon myös pienempiin kaupunkiseutuihin, kuin turun seutu on ja niitä rakennetaan vahvaan laskentaan sekä kokemukseen pohjautuen. On kiistatonta, että raitiotien linjauksen ympärillä alueet virkoavat ja se kasvattaa kaupungin tuloja. Lähijunaliikenne liikuttaa koko seutua ja myös raitiotie voi yltää kuntarajojen yli, kuten yleensä yltää. .
Masa-Pasa: "Mutta miksi Turun kaupunki siirtäisi matkustajaliikenteen Naantaliin? Olisi aikamoista omaan nilkkaan ampumista."
Ehkäpä kerrot koska Turku on alkanut päättää miten ja mistä laivayhtiöt liikennöivät.
Kannattaisi ehkä pysyä faktoissa tuossa raitiovaunukiihkossa.
"Ottamalla asioista selvää, kannattamisen argumentit vähenevät merkittävästi."
