Turkulaistutkimus nostettiin maailmalla vuoden 2022 tärkeimpien edistysaskelien joukkoon – jo lapsuudessa tehdyt valinnat vaikuttavat sydänsairauksiin
Yhdysvaltain sydänjärjestö American Heart Association listasi sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 edistysaskeleet. Mukana on Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus, jossa osoitettiin lapsuuden riskitekijöiden ennustavan sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimus on osa kansainvälistä i3C-yhteistyöhanketta.
Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana lähes 40 000 suomalaista, australialaista ja amerikkalaista koehenkilöä, joista on olemassa tutkimustietoja lapsuudesta aikuisuuteen yli 35 vuoden ajalta. Tutkimuksessa selvisi, että kaikki lapsuudenaikaiset riskitekijät lisäsivät sairastumisriskiä aikuisuudessa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että jopa vain hieman koholla olevat riskitekijät lapsuudessa voivat johtaa sydän- ja verisuonitauteihin kohtalaisen nuorella iällä. Suurimmassa riskissä sairastua olivat lapset, joilla oli useita riskitekijöitä. Tulokset olivat samanlaisia kaikissa maissa. Tutkimuksessa selvitettiin lapsuuden painoindeksin, verenpaineen, kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksien sekä tupakoinnin yhteyttä riskiin sairastua aikuisuudessa sydän- ja verisuonitauteihin.
– Tutkimus osoitti pitkäaikaisten seurantatutkimusten avulla ensimmäistä kertaa, että lapsuudenaikaiset riskitekijät ennustavat sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin aikuisuudessa. Tulokset tulevat vaikuttamaan riskien ennaltaehkäisyn käytäntöihin, sillä riskitekijöiden ehkäisy lapsuudessa vähentäisi sairastavuutta todennäköisesti tehokkaasti, kertoo Väestötutkimuskeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari tiedotteessa.
Raitakari kertoo, että pitkään on epäilty, että sydän- ja verisuonisairaudet voivat saada alkunsa jo lapsuudessa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on muun muassa nähty yhteyksiä lapsuuden riskitekijöiden ja kuvantamistutkimuksissa havaittujen verisuonimuutosten välillä.
Fakta
Riskitekijöitä kannattaisi ennaltaehkäistä lapsuudessa
American Heart Association on johtava sydän- ja aivohalvaustutkimuksen rahoittaja, ja se laatii vuosittain katsauksen merkittävistä tieteellisistä edistysaskeleista sydän- ja verisuonisairauksia vastaan.
Suomalaiset tutkittavat ovat mukana kansallisessa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -kohortissa. Se perustettiin vuonna 1980, jolloin mukaan valittiin lähes 3600 3–18-vuotiasta suomalaista lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Kohortin tutkimushenkilöt ovat nyt keski-iässä ja heistä noin kolme prosenttia on sairastunut sydän- ja verisuonitauteihin. Valtaosa sairastuneista on sairastunut sepelvaltimotautiin.
Turun yliopiston Väestötutkimuskeskus toimi hankkeen kansainvälisenä koordinaattorina. Suomesta mukana olivat lisäksi Tampereen, Kuopion, Helsingin ja Oulun yliopistot. Yhdysvalloista mukana olivat Minnesotan, Cincinnatin, Tulanen ja Iowan yliopistot sekä Cincinnati Children’s Hospital Medical Center. Australiasta mukana olivat Menzies Institute for Medical Research ja Murdoch Children’s Research Institute in Australia.
Tutkimustulokset julkaistiin lääketieteen alan tiedelehdessä The New England Journal of Medicinessä.
