Nyt se käynnistyy toden teolla: seurasimme, miten Turussa ja Maskussa siirrytään osaksi hyvinvointialuetta – katso, millainen tunnelma Runosmäen terveysasemalla oli maanantaina
Uuden hyvinvointialueen (Varha) toiminta käynnistyy maanantaina toden teolla. Muun muassa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito siirtyvät kuntien ja sairaanhoitopiirin vastuulta Varhalle vuoden vaihtuessa.
Turun Sanomat seuraa tässä jutussa Varhan ensiaskelia Tyksissä, Runosmäen terveysasemalla ja Maskun terveyskeskuksessa.
Vierailimme Runosmäen terveysasemalla suorassa lähetyksessä kello 8. Katso tallenne lähetyksestä yllä.
Maanantaina aamulla kahdeksan aikaan Tuula Numminen ottaa vuoronumeron Runosmäen terveysasemalla ja jää odottamaan vuoroaan. Noin viidentoista minuutin kuluttua hän on saanut akuuttiajan puoli yhdeksäksi.
– Hienoa toimintaa, on vähän lottovoittajaolo, Numminen naurahtaa.
Numminen käy omien sanojensa mukaan ehkä kerran kolmessa vuodessa terveysasemalla, koska hän on harvoin kipeä.
– Palvelu toimii hyvin, kun tulee tänne paikan päälle. Kun yrittää hoitaa asiaa puhelimessa, tuntuu ettei toimi yhtä hyvin.
Numminen on seurannut sote-palveluiden muutosta hyvinvointialueen hoidettaviksi.
– Minusta tämä on tyypillinen mediailmiö eli paljon melua tyhjästä. Nähdäkseni paljon muuta ei juuri tapahdu kuin että työntekijöiden palkanmaksaja vaihtuu.
Maskun terveysasemalla kävimme kuulemassa johtavan lääkärin Teemu Talvitien ajatuksia uudistuksesta. Talvitie kertoi toimittaja Kirsi Lätin haastattelussa uskovansa alkuvuoden sujuvan kuten aiemmin. Hän uskoo sote-uudistuksen kuitenkin pitkällä aikavälillä helpottavan hoitojonoja myös Maskussa.
– Henkilöhallinnollisia valmistelutöitä on tehty, mutta vielä on paljon epäselvyyttä esimerkiksi esihenkilöiden työnkuvista. Potilastietojärjestelmien yhtenäistämisessä menee vielä pitkään, mutta uskon, että uudistus pidemmällä aikavälillä helpottaa meidänkin hoitojonoja, vielä mennään kuten aikaisemminkin, Talvitie totesi uuden hyvinvointialueen ensimmäisenä aamuna.
Laboratorioon matkalla ollut maskulainen Stella Rådland ei ollut kovin tyytyväinen Maskun terveyskeskuksen palveluihin.
– Aikoja on vaikea saada. Esimerkiksi päivystys siirtyi koronan aikana Mynämäkeen. En usko, että hyvinvointialueeseen liittyminen vie tilannetta parempaan suuntaan.
Noustelainen Tero Suovanen sen sijaan kokee saaneensa terveyskeskuspalveluja aina hyvin niitä tarvitessaan.
– Käytän myös työterveyslääkäriä. Vielä en osaa sanoa, miten hyvinvointialueeseen liittyminen tulee vaikuttamaan, en ole seurannut tilannetta kovin tarkkaan.
Hyvinvointialueuudistus ei näkynyt Tyksin laboratoriossa maanantaiaamuna jonottaneille ihmisille. Laboratoriossa oli kello 8.30 tavanomainen tai hieman normaalia pienempi määrä asiakkaita.
Turkulainen Tiina Kilpi ei ollut tehnyt ajanvarausta, vaan hän jonotti vuoronumerolla.
Kilven numero oli 48, ja haastatteluhetkellä näytteenottoon pääsi jonottaja numero 28.
Kilpi ei ole juuri perehtynyt hyvinvointialueuudistukseen.
– Ajattelen, että saan kyllä tietää ne asiat, jotka koskevat minua.
Karri Wikman oli valinnut jonottamisen Ketterä-nimisessä palvelussa. Ketterän asiakkaat eivät ota vuoronumeroa vaan seisovat jonossa kunnes näyttötaulu kertoo näytteenottopisteen olevan vapaana.
– Ilmeisesti tämä on nopeampi tapa. Olen ollut tässä nyt noin viisi minuuttia, ja monta ihmistä on jo päässyt sisään, Wikman sanoo.
Hän ei halua vielä ottaa kantaa sote-uudistuksen hyödyllisyyteen.
– Asiaa on vaikea arvioida tässä kohta. Vuoden päästä on varmasti helpompi.
Vastaa kyselyymme ja kerro, minkälaiset ovat sinun ensimmäiset kokemuksesi uudesta Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta.
Päivitetty kello 9.15: lisätty haastattelut Maskun terveyskeskuksesta.
Päivitetty kello 9.40: lisätty haastattelut Tyksin laboratoriosta.
Päivitetty kello 10.00: lisätty haastattelut Runosmäen terveysasemalta.
Päivitetty 3.1. kello 8.44: tarkennettu Stella Rådlandin haastattelua
Fakta
Varsinais-Suomen hyvinvointialue eli Varha
Uudet hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023 alkaen.
Hyvinvointialueita tulee Suomeen yhteensä 21.
Varsinais-Suomi on väkiluvun perusteella Suomen kolmanneksi suurin hyvinvointialue.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen muodostuu seuraavista organisaatioista: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Erityishuollon palvelut eli KTO (Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus) ja Kårkulla (Kårkullan kuntayhtymä), Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä ja 27 kunnan sotepalveluista.
Hyvinvointialueet vastaavat seuraavista julkisista palveluista: perusterveydenhuolto (terveysasemien vastaanottotoiminta ja niiden vuodeosastot), erikoissairaanhoito (Turun yliopistollisen keskussairaalan eri sairaalat), ensihoito (ambulanssit), palo- ja pelastustoiminta, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut, kotihoito ja kuntoutus.
