Kierrätys

Saariston romuveneistä valmistetaan sementtiä

LSJH
Venekeräyksen saaliiksi saatiin tänä vuonna 47 romuvenettä. Lasikuituveneet hyödynnetään sementin valmistuksessa
Venekeräyksen saaliiksi saatiin tänä vuonna 47 romuvenettä. Lasikuituveneet hyödynnetään sementin valmistuksessa

Saaristomerellä toteutetussa venekeräyksessä saatiin tänä vuonna saaliiksi 47 romuvenettä. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämä venekeräyksessä kerätään veneitä saarilta, joille ei ole tie- tai lauttayhteyttä. Keräys järjestettiin nyt viidettä kertaa.

– Saaristomeri on jätehuollon järjestämisen kannalta haastava alue muun muassa pitkien etäisyyksien takia. LSJH ja PSS ry ovat tehneet pitkään yhteistyötä Saaristomeren jätehuollon hyväksi ja tästä yhteistyöstä on poikinut myös tämä ainutlaatuinen toimintamalli rikkinäisten veneiden keräämiseen saaristosta. Vastaavaa keräystä ei tiettävästi järjestetä muualla, LSJH:n materiaalipäällikkö Marko Kokkonen tuumaa tiedotteessa.

LSJH pyrkii etsimään uusia tapoja kierrättää vastaanottamansa jätteet raaka-aineena. Keräyksessä kertyneet lasikuituveneet hyödynnetään ensimmäistä kertaa sementin valmistuksessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tänä vuonna Saaristomeren venekeräyksessä kerätyt sekä LSJH:n lajitteluasemilla vastaanotetut lasikuituveneet toimitetaan Kuusakoski Oy:n Hyvinkään toimipisteeseen, jossa niistä valmistetaan raaka-ainetta sementin valmistukseen, Kokkonen kertoo.

Hyvinkäällä valmistettu raaka-aine hyödynnetään Finnsementin Lappeenrannan sementtitehtaalla. Sementtiuunissa lasikuidusta saadaan hyödynnettyä puolet raaka-aineena ja puolet polttoaineena. Veneiden sisältämä lasikuitu korvaa prosessissa muun muassa neitseellistä kalkkikiveä ja energiana hyödynnettävä muovi fossiilista polttoainetta, joten menetelmällä saavutetaan merkittävät CO2-päästövähennykset.

Hylätyt rikkinäiset veneet ovat uhka ympäristölle ja niillä voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. PSS ry:n aluepäällikkö Katriina Murto kertoo, että hylätyt rikkinäiset veneet hajoavat ajan myötä aina vain pienemmiksi palasiksi ja nämä kappaleet voivat levitä mikromuovina läheisiin vesialueisiin.

– Jos veneeseen on jätetty polttoaineita, paristoja, akkuja tai muita vaarallisia aineita, ne voivat ajan myötä päästä leviämään ympäristöön hallitsemattomasti. Myrkkymaalijäänteiden liukeneminen lisää kemikaalikuormitusta sekä maalla että merellä, Murto sanoo.

Hylätyt veneet laskevat lisäksi alueen virkistyskäyttöarvoa, millä voi olla negatiivinen vaikutus alueen turismiin sekä alueen asukkaiden hyvinvointiin.

LSJH:n lajitteluasemille on vuoden 2022 aikana tuotu yhteensä 50 romuvenettä, joten vanhoja veneitä on päätynyt kuluvan vuoden aikana hyödynnettäväksi yhteensä 97 kappaletta.

– Suomessa on lähes 1,2 miljoonaa venettä, joista merkittävä osa tulee tiensä päähän tulevina vuosina. Siihen nähden keräämämme määrät ovat vielä pisara meressä, mutta jostain se on aloitettava, Kokkonen toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lajitteluasemilla vastaanotetaan veneitä ympäri vuoden. Romuvenekeräys järjestetään taas ensi vuonna.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.