Suomessa syntyy elintarvikejätettä vuodessa 116 kilogrammaa asukasta kohden. Yhteensä jätettä syntyy Suomessa siis noin 57 miljardia kiloa vuodessa. Määrä on hieman vähemmän kuin EU:n jäsenmaissa keskimäärin, jossa jokainen asukas tuottaa vuosittain noin 127 kiloa elintarvikejätettä.
─ Suomessa kotitaloudet tuottavat 46 prosenttia elintarvikejätteestä ja elintarviketeollisuus 25 prosenttia. Verrattuna EU:n keskiarvoon kotitalouksien osuus on siis hieman pienempi, kun taas elintarviketeollisuuden osuus on suurempi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Inkeri Riipi tiedotteessa.
Suomessa ravitsemispalveluiden, vähittäis- ja tukkukaupan ja alkutuotannon osuus on yhteensä noin kolmasosa elintarvikejätteestä.
Tiedot käyvät ilmi Eurostatin lokakuussa julkaisemista koko EU-alueen kattavista elintarvikejätteen seurantatiedoista.
─ Lukujen vertailukelpoisuuteen on kuitenkin alkuvaiheessa kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä osassa maita tiedot on kerätty suorilla mittauksilla, kun taas toisten maiden tiedot perustuvat arvioihin. Lisäksi mittausten otosten edustavuuksissa on suurta vaihtelua ja muutamista jäsenmaista (Belgia, Latvia, Malta ja Romania) tietoja ei saatu kerättyä lainkaan, Riipi kertoo.
EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa syntyvän elintarvikejätteen määrä elintarvikeketjun loppupäässä eli kaupassa ja kotitalouksissa vuoteen 2030 mennessä.
─ Elintarvikejätteen määrän mittaamisella ja seurannalla on keskeinen rooli elintarvikejätteen vähentämiskeinojen valitsemisessa ja arvioinnissa, kertoo Luken tutkija Miia Kuisma.
Euroopan komission ohjeistuksen mukaan elintarvikejäte tarkoittaa kaikkia elintarvikkeita, joita ei syödä vaan ne päätyvät jätteeksi. Elintarvikejätteeseen lasketaan myös ei-syötäväksi tarkoitetut ruoan osat, kuten banaaninkuoret ja kananluut. Hyväntekeväisyyteen, rehuksi tai muiksi arvojakeiksi päätyvät elintarvikkeet eivät ole elintarvikejätettä.
