Varsinais-Suomen Ely-keskus on tarkentanut ja laajentanut Turun Piispankadulla sijaitsevan arkkipiispantalon suojelupäätöstä. Arkkipiispantalo tontteineen on suojeltu jo vuonna 1994. Uusi suojelupäätös koskee arkkipiispantaloa ja ulkorakennusta sekä arkkipiispantalon tontin pihaa valurauta-aitoineen. Suojelu ulottuu myös jokirannan yleiselle alueelle siltä osin kuin valurauta-aita ulottuu kyseiselle alueelle.
Ely-keskus otti rakennussuojeluasian vireille omasta aloitteestaan vuonna 2014. Suojelu tarkentuu uuden päätöksen myötä, sillä vanhassa suojelupäätöksessä ei ole ollut suojelumääräyksiä. Arkkipiispantalo on suojeltu myös vuoden 1967 asemakaavalla, mutta kaavasuojelu ei ole koskenut ulkorakennusta, pihaa eikä sisätiloja. Suojelu kohdentuu nyt myös rakennusten ulkoasuun ja rakennusrunkoon. Lisäksi arkkipiispantalossa osa sisätilojen kiinteästä sisustuksesta tulee suojelun piiriin.
Ely-keskuksen mukaan arkkipiispantalon tontilla on keskeinen merkitys luterilaisen kirkon korkeimman viranhaltijan edustus- ja asuinpaikkana. Tontilla sijainneita rakennuksia on käytetty piispojen asuntoina 1700-luvulta lähtien. Uusrenessanssityylisen arkkipiispantalon piirustukset hyväksyttiin vuonna 1887 ja talo valmistui 1890. Talon arkkitehti on piirustukset laatinut Jac Ahrenberg. Talo on toiminut valmistumisestaan lähtien alkuperäisessä tarkoituksessaan.
Lisäksi arkkipiispantalon tontti sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Piispankadulla, ja sen on todettu inventoinneissa olevan valtakunnallisesti merkittävä.
Uutista on muutettu 8.12. kello 18.40. Korjattu talon valmistumisvuosi.
