Lukiot

Turku jälleen STT:n lukiovertailun kärjessä – Katedralskolan i Åbo ykkössijalla viidettä vuotta putkeen

JANE ILTANEN

STT:n syksyn lukiovertailun huipulla olivat jälleen suurista lukioista Turun Katedralskolan i Åbo ja pienistä Kotka Svenska Samskola.

Molemmat ovat olleet tuttuja kouluja vertailun kärkisijoilla ennenkin: Katedralskolan on ollut suurista lukioista paras joka syksy vuodesta 2018, kun jako suurten ja pienten lukioiden sarjoihin tehtiin. Kotka Svenska Samskola on ollut säännöllisesti oman sarjansa kärkikymmenikössä ja ykkössijalla keväällä 2019.

STT:n syksyn lukiovertailussa verrataan kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten tuloksia lukionsa kolme vuotta sitten aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin. Näin voidaan huomioida opiskelijoiden lähtötason vaikutusta yo-tuloksiin: pelkkiä yo-tuloksia vertaillessa kärki täyttyy lukioista, joihin tulee poikkeuksellisen opiskelutaitoisia opiskelijoita jo valmiiksi korkeilla keskiarvoilla.

Kolme vuotta sitten Katedralskolanissa aloittaneiden keskiarvojen keskiarvo oli 8,51 ja Kotka Svenska Samskolassa 8,19.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Fakta

Suurten ja pienten lukioiden 20 parasta

Suuret lukiot (51 kirjoittajaa tai enemmän):

1. Katedralskolan i Åbo, Turku

2. Helsinge gymnasium, Vantaa

3. Brändö gymnasium, Helsinki

4. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

5. Mynämäen lukio, Mynämäki

6. Ekenäs gymnasium, Raasepori

7. Liedon lukio, Lieto

8. Puolalanmäen lukio, Turku

9. Vasa övningsskola, Vaasa

10. Kuninkaantien lukio, Espoo

11. Vammalan lukio, Sastamala

12. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

13. Paimion lukio, Paimio

14. Nurmijärven lukio, Nurmijärvi

15. Ressun lukio, Helsinki

16. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere

17. Vasa gymnasium, Vaasa

18. Raision lukio, Raisio

19. Tampereen lyseon lukio, Tampere

20. Borgå Gymnasium, Porvoo

Pienet lukiot (alle 50 kirjoittajaa):

1. Kotka Svenska Samskola, Kotka

2. Enontekiön Erälukio, Enontekiö

3. Vaalan lukio, Vaala

4. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun

5. Polvijärven lukio, Polvijärvi

6. Lopen lukio, Loppi

7. Tervolan lukio, Tervola

8. Pudasjärven lukio, Pudasjärvi

9. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki

10. Parikkalan lukio, Parikkala

11. Kosken lukio, Koski Tl

12. Lovisa Gymnasium, Loviisa

13. Ähtärin lukio, Ähtäri

14. Björneborgs svenska samskola, Pori

15. Jalasjärven lukio, Kurikka

16. Toholammin lukio, Toholampi

17. Savitaipaleen lukio, Savitaipale

18. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina

19. Hangö gymnasium, Hanko

20. Rautavaaran lukio, Rautavaara

Näytä lisää

Lukio rullailee tutkintouudistuksesta huolimatta

Tänä vuonna voimaan on astunut ylioppilastutkinnon uudistus, jossa pakollisten kirjoitettavien aineiden määrä nousi neljästä viiteen. Nykyään ylioppilastutkintoon vaaditaan äidinkielen, pitkän aineen ja kolmen muun aineen kirjoittaminen. Tutkintouudistus ei ole olennaisesti muuttanut lukio-opiskelua, voittajalukioiden rehtorit kertovat.

– Suurin osa opiskelijoistamme on jo aiemmin kirjoittanut viisi tai kuusi ainetta, eli sikäli he eivät ole jättäneet sitä neljään (silloinkaan), kertoo Kotka Svenska Samskolan rehtori Carina Stenbacka.

Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen sanoo, että paljon suurempi vaikutus opiskeluun on ollut korkeakoulujen pääsykoeuudistuksella, jossa ylioppilaskokeiden arvosanoilla on aiempaa huomattavasti enemmän väliä.

– Opiskelijat ovat aika tietoisia siitä, mitä vaaditaan, jotta pääsee siihen korkeakouluun, mihin pyrkii. Kyllä se vaikuttaa tähän, minkä tyyppisiä aineita he kirjoittavat ja minkä tyyppisiä kursseja opiskelevat.

Pärnäsen mukaan Katedralskolanissa tehdään paljon töitä sen eteen, etteivät tästä aiheutuvat paineet ja stressi haittaisi opiskelijoiden oppimista.

– Yritämme saada aikaan positiivisen kierteen. Jos voi paremmin, myös oppii paremmin, ja kun huomaa osaavansa tämän ja tämän asian ja sen olevan mielenkiintoista, se lisää hyvinvointia. Kun tuntee, että hallitsee asioita, ei ole niin paljon stressiä esimerkiksi kirjoituksissa.

Myös Stenbacka on huomannut, että monet lukiolaiset ovat hyvin määrätietoisia.

– Jos he haluavat hakea vaikka lääketieteelliseen, kauppakorkeaan tai sellaisiin, mihin on vaikea päästä, he vain päättävät, että haluavat hyvät todistukset ja opiskelevat. He myös pyytävät apua, jos tarvitsevat. Olen ohjeistanut, että tukiopetusmaista opetusta saa antaa, ja erityisopettajan apua käytetään jos on tarve. Tämä on tällainen pieni koulu, jossa on pienet ryhmät ja oppilaat tunnetaan hyvin. Näkee nopeasti, jos joku on vaikeuksissa, hän sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Matematiikkaa ja maailman tilaa

Tämänhetkisistä lukiotrendeistä molemmat rehtorit nostavat esiin sen, että pitkä matematiikka korostuu opiskelijoiden ajatuksissa enemmän kuin olisi tarpeen. Taustalla on se, että korkeakoulujen haku-uudistuksen jälkeen pitkästä matematiikasta saa todistusvalinnassa eniten pisteitä suhteessa arvosanaan riippumatta siitä, onko sillä mitään tekemistä haetun alan kanssa.

– Valitettavasti monet luulevat, että ainoa tie eteenpäin on pitkän matikan kautta, mutta eihän se näin ole. Jos et ole kiinnostunut matematiikasta, et varmaankaan jatka sellaiseen, mikä vaatii sen osaamista. Jos et ole pitkän matikan ihminen, kannattaa lukea lyhyt ja saada hyvät tulokset ja sitä kautta pisteet, Pärnänen sanoo.

Stenbackan mukaan välillä opiskelijat myös aloittavat pitkän matematiikan opiskelun mutta vaihtavat lyhyeen, koska ovat katsoneet, että saisivat lyhyestä matematiikasta sen verran paremman arvosanan, että todistusvalintapisteiden valossa se kannattaisi.

– Siinä on sellaista strategista ajatusta, jos jo tietää, mihin aikoo pyrkiä tulevaisuudessa, hän kertoo.

Toinen näkyvä trendi on Stenbackan mukaan se, että vieraiden kielien lyhyiden oppimäärien suosio näyttää olevan laskussa. Hän on kuullut samaa myös muilta rehtoreilta ja kieltenopettajilta.

– On aika sääli, jos ajattelee, että aikoo pärjätä tulevaisuudessa vain englannin kielellä. Mielestäni kieletkin ovat tärkeitä tulevaisuudessa monessa ammatissa. Ajattelen ihan kaupan alaa, insinöörejä tai kaikkia, jotka joutuvat tekemään yhteistyötä kumppanien kanssa, jotka voivat olla muualta kuin Suomesta, hän sanoo.

Pärnänen on iloinen siitä, että lukiolaiset tuntuvat olevan hyvin kärryillä maailman muutoksista ja tapahtumista, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

– Nykypäivän nuoret ovat aika tietoisia siitä, miten itse oppivat ja mitä tarvitsevat, jotta pärjäävät tulevaisuudessa. Se on mielestäni aika hyvä trendi: he tietävät, mitä maailmassa tapahtuu, miten se liittyy heihin ja mitä heidän pitäisi oppia, että voisivat auttaa toisia ja saada tulevaisuudesta paremman.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näin STT:n lukiovertailu tehtiin – laskentatapa muuttui

– STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2019 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä keväällä ja syksyllä 2022 ylioppilastutkintonsa suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja. Tarkastelussa oli mukana 342 lukiota.

– Vertailun laskentatapaa on muutettu, koska yo-kirjoitusten rakenne muuttui keväästä 2022 alkaen, kun entinen jako pakollisiin ja ylimääräisiin aineisiin poistui. Jatkossa ylioppilastutkintoon vaaditaan äidinkielen, pitkän aineen ja kolmen muun aineen kirjoittaminen. Vertailuun on nyt laskettu kullekin kokelaalle keskiarvot äidinkielestä, parhaasta pitkästä aineesta ja kahdesta muusta parhaasta koetuloksesta ja laskettu näistä koulukohtainen keskiarvo. Tarkastelussa on neljä koetta, koska osa tänä keväänä tutkintonsa suorittavista tekee sen vanhalla neljän pakollisen kokeen rakenteella. Erilaiset vertailuluvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.

– Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

– STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan eri opettajat antavat arvosanansa itsenäisesti.

– Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.

– Vertailuun ei ole otettu mukaan lukioita, joiden lähtökeskiarvoja tai yo-tuloksia ei löydy Opetushallituksen tai ylioppilastutkintolautakunnan aineistoista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.

Varsinais-Suomen kymmenen kärki

1. Katedralskolan i Åbo, Turku

2. Kosken lukio, Koski Tl

3. Mynämäen lukio, Mynämäki

4. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina

5. Liedon lukio, Lieto

6. Puolalanmäen lukio, Turku

7. Paimion lukio, Paimio

8. Halikon lukio, Salo

9. Laitilan lukio, Laitila

10. Raision lukio, Raisio

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Humanisti
Ruotsinkieli
Varsin monet parhaiten arvostelussa selvinneet lukiot ovat ruotsinkielisiä. Koska selvityksessä oli otettu huomioon keskiarvot lukioon tullessa, täytyy miettiä ,miksi kieli vaikuttaa noin paljon tai vaikuttaako se lainkaan. Tulee mieleen, että ruotsinkielisiin lukioihin voi hakeutua enemmän nuoria, joiden vanhemmat ovat kouluttautuneet ja panostavat aikaa ja varoja lastensa tulevaisuuteen. Toinen mahdollisuus lienee, että opettajat näissä kouluissa ovat oikeasti parempia kuin suomenkielisissä lukioissa. Yksi mahdollinen syy on, että jos oppilas osaa hyvin ruotsia, hän voi keskittyä enemmän muiden aineiden opiskeluun. Toivoisinkin, että asiaa tutkittaisiin tarkemmin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
maanviljelijä
Vast: Ruotsinkieli
Samaan kiinnitin huomiota. Ruotsinkieliset koulut saavuttavat parempia tuloksia kuin parhaana pidetytkin suomenkieliset. Ovatko ruotsinkielisten koulujen opettajat sitten parempia, en esaa sanoa. veikkaisin, että ruotsinkielisissä perheissä vanhempien asenne koulunkäyntiin on positiivesempi ja kannustavampi kuin suomenkielisissä perheissä. Totta kai vanhempien koulutustaustakin voi vaikuttaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.