THL: Alkoholilain uudistus lisäsi suomalaisten alkoholista aiheutuvia kuolemia ja maksasairauksia – alaikäisten raitistumiskehitys pysähtyi vuosiksi
Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät Suomessa vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen jälkeen. Uudistus salli päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden noston 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynnin.
THL:n tuoreen raportin mukaan erityisesti miesten alkoholiperäiset maksasairauskuolemat lisääntyivät. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 niiden määrä kasvoi 12 prosenttia ja vuoteen 2020 mennessä 22 prosenttia.
Vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli noin 160 henkilöä enemmän vuodessa kuin ennen lakimuutosta vuonna 2017. Vuonna 2020 näistä syistä kuoli kaikkiaan noin 1700 ihmistä.
– Lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi enemmän kuin alkoholin kulutus väestötasolla. Tämä viittaa siihen, että alkoholia runsaasti juovat ovat lisänneet alkoholinkäyttöään muita kuluttajia enemmän, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Alkoholilain uudistuksen myötä 4,8–5,5-prosenttisten vahvojen oluiden vähittäismyynti kasvoi reilut 600 prosenttia ja saman vahvuisten juomasekoitusten vähittäismyynti reilut 500 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2019.
Muiden päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien ja erityisesti keskioluen kulutus sen sijaan väheni. Vuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus oli 10,1 litraa sataprosenttista alkoholia yli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vain 0,1 litralla. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaiskulutus on Suomessa pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.
Arviossa todetaan, että erotettaessa alkoholilain itsenäinen vaikutus muiden tekijöiden samanaikaisista vaikutuksista tilastollisen aikasarjamallin avulla, alkoholilain uudistus todennäköisesti lisäsi alkoholin tilastoitua kulutusta noin kolmella prosentilla verrattuna siihen, millä tasolla kulutus olisi ollut ilman lakiuudistusta.
– Alkoholiveroja korotettiin 10 prosentilla vuonna 2018. Yleensä veronkorotukset vähentävät alkoholin kulutusta, mutta vuonna 2018 kävi toisin. Kulutus lisääntyi hieman veronkorotuksista huolimatta, Mäkelä toteaa.
Kouluterveyskyselyjen perusteella alaikäisten nuorten raitistumiskehitys pysähtyi vuosina 2017–2019. Vaikka nuorten raitistumiskehitys näyttäisi jatkuneen jälleen myönteisenä vuodesta 2019 lähtien, on viitteitä siitä, että osalla nuorista humalahakuisen juomisen laskeva trendi on pysähtynyt.
Nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) perusteella 15–16-vuotiaiden suomalaistyttöjen humalakulutus ja kerralla juodut annosmäärät ovat jopa lisääntyneet.
– Juomasekoitusten ja vahvan oluen korkea hinta on mahdollisesti jossain määrin hillinnyt nuorten ja pienituloisten ostoja. Korkeasta hinnasta huolimatta juomasekoitusten kulutus kasvoi erityisesti alaikäisillä tytöillä sen jälkeen, kun näitä juomia sai ostaa lähikaupoista, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.
Suhteessa koko alkoholin myyntijärjestelmään alkoholilain uudistus vuonna 2018 oli melko pieni: Alkon myynnistä avattiin yksityiselle kilpailulle 3,2 prosenttia. Mittavampi Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkaminen voisi lisätä haittavaikutuksia selvästi enemmän.
– Myyntipaikkojen määrän rajaaminen ja myynninedistämistavoitteen poistaminen alkoholimarkkinoilta on keskeinen keino ehkäistä alkoholihaittoja ja edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tässä alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on avainasemassa, toteaa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
