Sähköyhtiö pani vireille satoja perusteettomia velkomuskanteita – osa kuluttajista ei ole ollut yhtiön asiakkaana lainkaan mutta voi joutua oikeuteen
Monet kuluttajat ovat joutuneet perusteetta osaksi täysimittaista oikeudenkäyntiä, kun sähköyhtiö 365 Hankinta on vienyt käräjäoikeuksiin perusteettomia velkomuskanteita.
Kuluttaja-asiamies on huolissaan ilmiöstä, josta oikeuden väärinkäyttö aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia etenkin kuluttajille, mutta myös viranomaisille ja oikeuslaitokselle.
Ilmoituksia perusteettomista velkomuskanteista tulee Kuluttaja-asiamiehelle jatkuvasti.
Kilpailu-ja kuluttajavirasto (KKV) kertoi kesäkuussa, että sähköyhtiö 365 Hankinta on vuoden alusta lähtien haastanut kuluttajia oikeuteen perusteetta.
Yhtiö on pannut vireille satoja velkomuskanteita, joiden perusteena on ”avoin lasku”.
KKV:n mukaan yhtiön laskutus- ja perintätavoissa on ilmennyt monenlaisia lainvastaisuuksia ja monet haasteen saaneet kuluttajat ovat kertoneet, ettei heillä ole ollut yhtiön sähkösopimusta lainkaan.
Epäselvyyksien kirjo on niin suuri, ettei KKV voi antaa kuluttajille yleisiä ohjeita tapauksia varten, eikä haastetilanteessa voi myöskään kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen. Kuluttajan kannattaa kuitenkin harkita kanteen kiistämistä, jos vaatimus on perusteeton.
Käytännössä kuluttajan on itse oltava aktiivinen ja vastustettava kannetta 14 päivän sisällä siitä, kun haaste on annettu hänelle tiedoksi, muistutetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedotteessa.
Tuomioistuimet eivät yleensä voi viran puolesta puuttua perusteettomiin kanteisiin.
Vaikka kuluttaja vastustaisi vaatimusta, hänen on kuitenkin samalla varauduttava täysimittaiseen oikeudenkäyntiin, varoittavat kuluttajaviranomaiset.
Kuluttaja saattaa myös tarvita oikeudenkäynnissä oikeusapua, vaikka kanteiden perusteet ja näyttö olisivat selvästi puutteellisia.
Riidattomat asiat voidaan ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä, johon riittää tavallista suppeampi kanne.
Kuluttajaviranomaisten mukaan tässä tapauksessa "avoin lasku" on käytännössä riittänyt suppean kanteen perusteeksi. Jos suppealla haastehakemuksella vireille tullut asia riitautuu, se siirretään normaaliin riita-asioiden prosessiin. Tällä tavalla lukuisat velkomusta vastustavat kuluttajat ovat joutuneet osaksi täysimittaista oikeudenkäyntiä.
Kuluttaja-asiamies Katri Väänäsen mukaan oikeudenkäynti on asianosaiselle usein raskas kokemus.
– Perusteeton oikeuteen haastaminen on yksittäiselle kuluttajalle vakava paikka ja se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Oikeusjärjestelmän ei pitäisi mahdollistaa tällaisten painostuskeinojen hyväksikäyttöä kuluttajien ja yhteiskunnan kustannuksella. Olemme aidosti huolissamme, että vastaava oikeuden väärinkäyttö yleistyy. Asiaa pitäisi selvittää ja ryhtyä toimiin väärinkäytösten ehkäisemiseksi, Väänänen toteaa tiedotteessa.
Erityisen hankala tilanne on kuluttajan eli vastaajan kannalta silloin, kun kantaja on oletettavasti maksukyvytön. Tällöin oikeudenkäyntiin panostaminen ei ole järkevää, kun on odotettavissa, ettei vastapuoli pysty korvaamaan siitä syntyviä oikeudenkäyntikuluja. Väänäsen mukaan kuluttaja-asiamiehellä on ilmiöstä jo runsaasti kokemusta.
Tapaukset työllistävät myös ruuhkaisia tuomioistuimia.
Kuluttaja-asiamiehellä ei ole toimivaltaa puuttua tuomioistuimissa tapahtuvaan oikeudelliseen perintään. Tapaukset käsitellään ja ratkaistaan yksittäisinä tapauksina käräjäoikeuksissa. Jos kuluttaja haluaa vastustaa velkomusta, hänen tulisi kuluttajaviranomaisen mukaan kääntyä oikeusavun tai yksityisen lakimiehen puoleen. Rikosilmoitus on syytä tehdä, jos yhtiö velkoo saatavaa jota ei ole olemassa tai perinnän kohteena oleva sopimus on saatu aikaan harhaanjohtamalla.
Kuluttaja-asiamies voi avustaa oikeudessa silloin, kun tapauksella on kuluttajien edun kannalta yleistä merkitystä.
